Vuosikertomus 2016

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Suur-Savon Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Suur-Savon Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Järvi-Suomen Energia Oy (emoyhtiön omistus-osuus 100 %) ja Kerienergia Oy (67,0 %).

Järvi-Suomen Energia Oy:n ja Kerienergia Oy:n toiminta ja talous on selostettu lyhyesti tässä toimintakertomuksessa.

Lisäksi konserniin kuuluvat seuraavat emoyhtiön kokonaan omistamat yhtiöt, joilla ei ole varsinaista liiketoimintaa, osalla yhtiöistä on osakeomistuksia:

Anttolan Lämpö Oy, Enonkosken Lämpö Oy, Etelä-Savon Vesi Oy, Hirvensalmen Lämpö Oy, Jaalan Lämpö Oy, Järvi-Suomen Lämpö Oy, Järvi-Suomen Valo Oy, Järvi-Suomen Vesi Oy, Kymppienergia Oy, Kerimäen Lämpö Oy, Leivonmäen Lämpö Oy, Luhangan Lämpö Oy, Mikkelin Energia Oy, Pertunmaan Lämpö Oy, Ristiinan Lämpö Oy, Savonrannan Lämpö Oy, Sulkavan Lämpö Oy, Suur-Savon Sähkökone Oy.

Tilikauden aikana tapahtuneet muutokset konsernirakenteessa

Aikaisempina vuosina konserniyhtiönä käsitelty Punkavoima Oy (65,3 %) yhdistellään vuodesta 2016 alkaen konserniin osakkuusyrityksenä. Punkavoima Oy yhdistellään tytäryrityksenä Metsä Group:n konsernitilinpäätökseen, sillä Punkavoiman tuottama lämpöenergia toimitetaan Metsäliitto Osuuskunnan omistamille tehtaille ja Metsäliitto Osuuskunta määrää Punkavoima Oy:n merkityksellisistä toiminnoista.

Suur-Savon Sähkötyö Oy oli 31.3.2016 saakka Suur-Savon Sähkö Oy:n 100 % omistama tytäryhtiö. Suur-Savon Sähkö Oy, Lappeenrannan Energia Oy sekä Kymenlaakson Sähkö Oy sopivat urakointitoimintojen yhdistämisestä siten, että 1.4.2016 alkaen Suur-Savon Sähkötyö Oy:n tytäryhtiöiksi siirtyivät Kyvera Oy sekä Lappeenrannan Verkonrakennus Oy. Samalla Suur-Savon Sähkötyö Oy:n omistuspohja muuttui siten, että Suur-Savon Sähkö Oy:n omistusosuus laski alle 50 %:n tason, ollen 49,47 %. Kymenlaakson Sähkö Oy:n omistusosuus on 20,49 %. Lappeenrannan Energia Oy:n omistusosuus on 30,04 %. Kolmen urakointiyhtiön sulautuminen saavutti lopullisen muotonsa 1.12.2016, kun Lappeenrannan Verkonrakennus Oy sekä Kyvera Oy sulautuivat Suur-Savon Sähkötyö Oy:öön, ja tämä sulautunut kokonaisuus muutti nimensä Elvera Oy:ksi. Elvera Oy:tä käsitellään Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkuusyhtiönä.

Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeimmät seikat

Konsernin liikevaihto, 146,32 milj. euroa, laski edellisvuodesta 5,1 %. Emoyhtiön liikevaihto oli 119,82 milj. euroa. Konsernin operatiivinen tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 10,41 milj. euroa, joka oli 9,11 milj. euroa edellisvuotta parempi. Konsernin kirjanpidollinen tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 23,23 milj. euroa. Tulosta kasvattivat operatiiviseen tulokseen verrattuna Suur-Savon Sähkötyö Oy:n osakkuusyhtiöksi muuttumiseen liittyvät konsernikirjaukset. Kirjauksilla ei ole kassavirtavaikutusta. Emoyhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 4,17 milj. euroa. Emoyhtiön tuloverot olivat 0,33 milj. euroa ja konsernissa kirjattiin veroja yhteensä 0,49 milj. euroa. Konsernissa laskennallisten verojen lisäys oli 1,37 milj. euroa. Emoyhtiön tilikauden voitto oli 3,34 milj. euroa ja konsernissa 21,37 milj. euroa.

Konsernirakenteen muutoksesta johtuen vuoden 2016 konsernitulos ei ole täysin vertailukelpoinen edelliseen vuoteen verrattuna. Edellisenä vuonna Punkavoima Oy ja Suur-Savon Sähkötyö Oy yhdisteltiin konserniin tytäryhtiöinä, kun vuodesta 2016 alkaen osuus näiden yhtiöiden tuloksista yhdistellään muiden osakkuusyhtiöiden kanssa yhdelle konsernituloslaskelman riville ”Osuudet osakkuusyhtiöiden voitoista/tappioista”. Lisäksi edellisenä vuonna emoyhtiön ja konsernin tulosta rasitti Kymppivoiman kautta omistettujen hiilivoimaloiden lopettamisesta johtuva kiinteiden kulujen lisälasku sähkön tuotannolle 3,74 milj. euroa. Vuoden 2016 aikana merkittävin myrsky oli Raulin päivän myrsky, 27. - 28.8.2016, jonka kustannukset kohosivat noin kolmeen miljoonaan euroon.

Vuoden 2016 sähkön tuotantoresursseilla yhden euron muutos sähkön tukkumarkkinoiden hinnassa megawattia kohti muuttaa Suur-Savon Sähkö Oyn tulosta noin 400 000 euroa suuntaan tai toiseen. Vuoden 2015 tukkusähkön keskihinta Suomen alueella oli 29,66 €/MWh, ja vuonna 2016 se nousi hieman, ollen 32,45 €/MWh. Vuoden 2015 keskihinta on ollut matalin vuosikeskihinta sitten vuoden 2004. Vuoden 2016 korkein kuukausikeskihinta tukkusähkömarkkinoilla oli marraskuussa, ollen 41,02 €/MWh, ja matalimmillaan helmikuussa, ollen 26,09 €/MWh. Edellisestä vuodesta hieman noussut hintataso tukee Suur-Savon Sähkö Oyn tuotantoliiketoiminnan tuottavuutta, mutta sähkön tukkumarkkinoiden kehitykseen lyhyelläkin aikavälillä liittyy merkittävää epävarmuutta. Suurina epävarmuustekijöinä ovat yleinen talouden kehittyminen, maailmanmarkkinapolttoaineiden hintakehitys sekä energiapoliittiset ratkaisut.

Vuosi 2016 oli keskilämpötilaltaan 0,8 astetta normaalia lämpimämpi ja lämmöntarveluvultaan 6,0 % keskimääräistä lämpimämpi. Toimialueen sähkön käyttö oli 1 163 GWh. Siirron nettomäärä kasvoi edelliseen vuoteen nähden 6,4 %.

Normaalia lämpimämmästä vuodesta ja sopimusten päättymisistä johtuen sähköenergian myynti väheni 7,4 %. Sähköenergiaa myytiin konsernissa 1 642,5 GWh.

Sähkön kokonaishankinnasta 390,0 GWh oli Kymppivoiman kautta omistetuilla osakkuusvoimalaitoksilla tuotettua sähköä. Omalla alueella, Vaajakosken ja Kissakosken vesivoimalaitoksilla tuotettiin 28,7 GWh sekä Järvi-Suomen Voiman osakkuusvoimalaitoksella, tuotettiin 63,0 GWh. Omien vesivoimalaitosten tuotanto jäi hieman normaalivuoden tuotantomääristä johtuen Vaajakosken G3 generaattorin vauriosta. Markkinasähkön osuus kokonaishankinnasta oli 71 %.

Emoyhtiön lämmön myynti oli kertomusvuonna 301,5 GWh, mikä oli 4,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myynnin määrää pienensi lämmin vuosi. Konsernitasolla lämmön myyntimäärä oli 313,0 GWh. Lämpöasiakkaiden määrä oli vuoden lopussa 1513, lisäystä edellisvuoteen oli 5 asiakasta. Suur-Savon Sähkö konsernin, sisältäen emo- ja tytäryhtiöt, kaukolämmön ja höyryn tuotannossa kotimaisten polttoaineiden; puun ja turpeen osuus oli yhteensä 97,5 %.

Konsernin henkilöstökuluihin sisältyy vuoden 2016 tulospalkkiovaraus 0,14 milj. euroa. Vuoden 2016 tulospalkkiot vastaavat konsernissa keskimäärin seitsemän päivän palkkaa. Tulospalkkiot maksetaan keväällä 2017.

Suunnitelman mukaiset poistot emoyhtiössä olivat 22,31milj. euroa. Lisäpoistoa kirjattiin 7,00 milj. euroa. Emoyhtiön kokonaispoistot olivat 84,6 % EVL:n mukaisista enimmäispoistoista. Konsernin suunnitelman mukaiset poistot olivat 21,41 milj. euroa.

Emoyhtiön liikevoitto oli 4,45 milj. euroa ja konsernin liikevoitto 23,96 milj. euroa. Rahoituskulut olivat emoyhtiössä 0,28 milj. euroa ja konsernissa 0,73 milj. euroa rahoitustuottoja suuremmat. Emoyhtiö sai osinkoja osakkuusyhtiö Kymppivoima Hankinta Oy:ltä 0,10 milj. euroa Suur-Savon Sähkötyö Oy:ltä tämän ollessa tytäryhtiö 0,38 milj. euroa, Suomen Energiavarat Oy:ltä (VAPO-omistus) 0,31 milj. euroa sekä Voimapiha Oy:ltä (Ruotsin Kraftgården AB -osuuksia) 0,20 milj. euroa. Emoyhtiön tulokseen kirjattiin 6,50 milj. euron suuruinen konserniavustus tytäryhtiö Järvi-Suomen Energia Oy:ltä.

Konsernin kokonaisinvestoinnit olivat 46,44 milj. euroa. Emoyhtiön investoinnit olivat 42,87 milj. euroa, josta sähkön siirto- ja jakeluverkon osuus oli 39,51 milj. euroa. Sähkön toimitusvarmuutta parannettiin konsernissa kaapeloimalla taajamien syöttöjohtoja ja siirtämällä haja-asutusalueilla verkkoa mahdollisuuksien mukaan teiden varsille.

Liittymismaksujen lisäys konsernissa oli 2,42 milj. euroa. Liittymismaksut konsernitaseessa olivat 158,95 milj. euroa. Taseen loppusumma oli emoyhtiössä 401,22 milj. euroa ja konsernissa 412,87 milj. euroa.

Konsernissa lyhennettiin lainoja tilikaudella 9,57 milj. euroa, josta eläkelainojen osuus oli 1,92 milj. euroa. Uusia lainoja nostettiin 20,00 milj. euroa.


Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut:

  Konserni     Emoyhtiö    
  2016 2015 2014 2016 2015 2014
Liikevaihto milj. € 146,3 154,3 170,3 119,8 122,1 138,2
Liiketulos % 16,4 0,3 3,6 3,7 -6,9 -4,3
Sijoitetun pääoman tuotto (RONA) 6,9 0,8 2,3 1,6 -1,8 -1,0
Omavaraisuusaste % 33,1 31,8 32,1 37,8 37,5 37,9
Quick Ratio 0,9 1,1 1,7 0,9 0,8 1,3


Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Sähköenergian hintoja tarkistetaan markkinahintojen kehityksen mukaan. Tämän mukaisesti toimitusvelvollisia sähköenergian hintoja laskettiin 1.7.2016 keskimäärin 2,7 %.

Sähkönsiirtohintoja nostettiin 1.1.2016 alkaen 15 %. Korotuksella hinnat nostettiin tasolle ennen valvontamallin edellyttämiä alennuksia.

Öljyn hinnan laskusta johtuen kaukolämmön hintaa laskettiin 1.1.2016 alkaen muualla paitsi Savonlinnassa.

Suur-Savon Sähkö Oy ja MPY Palvelut Oyj myivät JS-Verkot Oy:n osakekannan pörssiyhtiö Rejlers Oy:lle. JS-Verkot on vuonna 2014 Suur-Savon Sähkön ja MPY Palvelujen perustama sähkö- ja tietoliikenneverkkojen suunnittelusta, rakennuttamisesta ja ylläpidosta vastaava asiantuntijayritys, jossa työskenteli 11 asiantuntijaa.

Vaajakosken vesivoimalaitoksen kalatiehen Vaajavirrassa asennettiin pyyntilaite toukokuussa 2016. Pyyntilaitteen avulla seurataan kalaportaassa kulkevia taimenia ja muita kaloja. Kalat mitataan ja kalamäärät lasketaan säännöllisesti. Seuranta, jota tehtiin syyskuulle 2016 asti, on osa Keski-Suomen Järvitaimen 2016 -projektia. Vaelluksella olevien kalojen pyynti antaa tärkeää tietoa kalojen vaelluksesta.

Rauli -myrsky 28. - 29.8.2016 aiheutti sähkökatkon hetkellisesti noin 35.000 asiakkaalle. Korjauskustannukset olivat kaikkiaan lähes 1,0 milj. euroa, vakiokorvaukset noin 1,9 milj. euroa. Lisäksi syntyi laskennallista KAH- kustannusta 7,5 milj. euroa.

Sähköverkon toimitusvarmuuden parantamiseen panostettiin 43,0 milj. eurolla. Taajamien maakaapelointi jatkui vuonna 2012 tehdyn suunnitelman mukaisesti. Puumalan uusi sähköasema sekä uusittu Juva – Vehmaa 110 kV johto otettiin käyttöön.

Vaajakosken voimalaitokseen murtauduttiin ja tihutyön seurauksena voimalaitoksen yksi generaattori vaurioitui. Voimalaitoksen kolmesta generaattorista yksi oli poissa käytöstä toukokuusta asti. Korjaustyöt veivät vuoden loppuun.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi 2.3.2016 yrityskaupan, jossa Suur-Savon Sähkö Oy:n, Kymenlaakson Sähkö Oy:n ja Lappeenrannan Energia Oy:n omistamat urakointiyhtiöt Kyvera Oy, Lappeenrannan Verkonrakennus Oy ja Suur-Savon Sähkötyö Oy yhdistettiin yhteisyritykseksi. Yhtiöt sulautuivat 30.11.2016 Elvera Oy:ksi. Valmistelut urakointiyhtiöiden irtoamiseen entisistä konserneistaan sitoi runsaasti resursseja mm. tietojärjestelmäprojektiin.

Markus Tykkyläinen aloitti konsernin toimitusjohtajana 1.9.2016, jolloin Perttu Rinta jäi sovitusti eläkkeelle.

Spot-kaupankäynti NordPoolissa eriytettiin 1.9.2016. Yhtiö toimii nyt suoraan sähkökaupan osapuolena pörssissä, kun aikaisemmin Kymppivoima toimi sähköpörssissä yhtiön puolesta.

Maksuvalvonta ja perintä siirrettiin Ropo Group Oy:lle lokakuun alussa.

Yhtiö aloitti sähkötasevastaavana 1.12.2016. Sähkötasetta hallinnoi Suomessa Fingrid Oyj. Kymppivoima Oy tekee tasehallintaa palveluna Suur-Savon Sähkö Oy:lle.

Sähköjohdannaisten vakuusjärjestely muuttui 16.3.2016 alkaen. EU:n päätöksen mukaisesti pankkitakausten käyttö ei ollut enää mahdollista. Takausjärjestelyissä siirryttiin GCM-palvelumalliin, jossa annettu vakuus ei lisännyt yhtiön vastuusitoumuksia. Palvelun tarjoaja lopettaa palvelun, joten vakuusjärjestelyt neuvoteltiin uudelleen. Uusi tililimiittiin perustuva vakuusjärjestely tulee voimaan vuoden 2017 maaliskuun aikana.

Sähköverkkotoiminnan tuottomahdollisuuksiin tuli 2016 alusta alkaneelle Energiaviraston valvontajaksolle joitakin parannuksia. Energiavirastolle jätettiin jatkoaikahakemus toimitusvarmuusinvestointien toteuttamiselle

Hyvä yhteistyö maakunnan valokuituverkon rakentamiseksi jatkui paikallisten operaattoreiden kanssa. Lisäksi Maakuntaliitto osallistui aktiivisesti valokaapelihankkeiden valtion avun koordinointiin siten, että kaivuhankkeet etenisivät taajamakaapelointimme kanssa samanaikaisesti.

Lämmön tuotannossa otettiin Mäntyharjussa käyttöön öljyä korvaava pellettikattilalaitos. Suur-Savon Sähkö Oy ja KPA Unicon Oy solmivat marraskuussa sopimuksen 5 MW biolämpölaitoksen toimittamisesta Rantasalmelle. Laitos otetaan tuotantokäyttöön syksyllä 2017.

Uusia sähköliittymiä rakennettiin asiakkaille yhteensä 316 kappaletta, josta valtaosa oli vapaa-ajan liittymiä.

Strategia

Konsernin toimintaa ohjaa hallituksen ja johdon vuonna 2012 laatima strategia ja sen päivitys 2014. Strategian tavoitteena on reagoiminen yleiseen taloustilanteeseen sekä energia-alan voimakkaasti säänneltyyn toimintaympäristöön kehittämällä konsernin kokonaistehokkuutta eli kehittämällä toimintaketjuja ja yhteistyötä sekä karsimalla kuluja ja kohdistamalla investointeja. Investointien painopiste on sähkönjakelun luotettavuuden parantamisessa sekä panostamisessa paikallisiin biopolttoaineisiin energiantuotannossa. Taajamien maakaapelointi on edennyt suunnitelmien mukaisesti.

Pitkän tähtäimen tavoitteiksi vuoteen 2017 mennessä määriteltiin: tulos 14 milj. euroa, käyttökate 32 milj. euroa, investoinnit 30 milj. euroa ja sijoitetun pääoman tuotto vähintään 3,5 %. Suurin epävarmuustekijä strategian toteuttamisessa on pohjoismaisilla markkinoilla määräytyvä sähkön hinta ja sähköntuotannon kannattavuus.

Voimassa olevan strategian puitteissa syksyllä 2016 konsernin johtamisen painopisteiksi nostettiin operatiivisen tehokkuuden parantaminen, sähkön myynnin uudistaminen kiristyneessä kilpailutilanteessa, sekä kumppanuusmallin kehittäminen kumppanuuksien varaan kehittyvässä liiketoimintamallissa. Konsernin omien toimintaprosessien tiedon parempi hallinta ja jalostaminen laadukkaammaksi päätöksenteon tueksi, sekä asiakkaiden parempi palveleminen asiakkuutta koskevan tiedon jalostamiseksi asiakkaille, on kaiken läpäisevä liiketoiminnan kehityskohde. Tiedon älykkäämmästä hallinnasta ja jalostamisesta käytetään nimitystä digitalisaatio.


Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Sähkön verottomia siirtohintoja korotettiin 1.1.2017 lähes 15 %. Tämän korotuksen jälkeen ei uskota lähivuosina tehtävän ainakaan merkittäviä uusia korotuksia.

Sähköjohdannaisten vakuusjärjestely muuttui maaliskuussa 2017. Rahoittajapankki lopetti niin sanotun GCM- palvelun tarjoamisen, jonka seurauksena Suur-Savon Sähkö Oy siirtyi rahoittajapankin limiittijärjestelyyn Nasdaq Commodities:n vaatimien vakuuksien järjestämiseksi. Limiittijärjestely käsitellään vieraana pääomana taseessa.


Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Taloudellinen kehitys

Vuoden 2016 aikana pitkään jatkuneessa taloudellisessa taantumassa nähtiin varovaista toiveikkuutta orastavasta taloudellisesta noususta. Sähkön kulutus on historiassa kuvastanut taloudellisen aktiivisuuden kehittymistä. Vuonna 2016 Järvi-Suomen Energia Oy:n sähkön siirtomäärä nousi lämpötilakorjattuna 2,1 %. Sähkön siirron volyymin kasvu lämpötilakorjattuna on varovaisen myönteinen signaali.

Vaikka Suomessa yleinen taloudellinen vire kääntyisikin nousuun, se on vielä oma kysymyksensä, miten Järvi-Suomen Energia Oy:n verkkovastuualueella toimivat yritykset pääsevät talouden seuraavaan nousukauteen mukaan. Matkailuteollisuuden sekä maatalouden alkutuotannon kehittyminen ovat alueella tärkeitä.

Ulkoisen toimintaympäristön osalta oletuksena lähivuosille on hyvin maltillinen talouden kasvu.

Suur-Savon Sähkö -konsernissa vieraan pääoman osuus kasvaa sähkön siirto- ja jakeluverkostojen ja energiantuotantokapasiteetin investointien vuoksi. Lainasalkun kasvaessa markkinakorkojen kehittyminen on aiempaa merkittävämmässä roolissa rahoituskulujen näkökulmasta. Vuoden 2016 loppua kohti markkinakorot kääntyivät euroalueella nousuun. Tämän nousun oletetaan jatkuvan. Suur-Savon Sähkö -konserni suojautuu korkoriskiltä korkoriskien hallintapolitiikan mukaisilla korkosuojauksilla.

Vuonna 2017 konsernin liikevaihdon odotetaan olevan 138,00 milj. euroa, mikä on 5,7 % vähemmän kuin vuonna 2016. Sähkön toistaiseksi voimassaolevia myyntihintoja korotettiin 1.1.2017 n. 9,6 %. Hinnat tarkistetaan 2-4 kertaa vuodessa markkinahintojen kehityksen mukaan. Sähkön siirtohintoja nostettiin 1.1.2017 alkaen 8,0 % - 15,0 % asiakastyypistä riippuen. Budjetoitu tulostavoite ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on 13,66 milj. euroa. Investoinnit pysyvät edelleen korkealla tasolla. Sähkön toimitusvarmuuteen liittyvät investoinnit ovat konsernitasolla 35,16 milj. euroa. Suuret investoinnit rahoitetaan osaksi pankkilainoilla. Quick Ration ennustetaan olevan 1,1.

Liiketoimintojen laajentaminen

Suur-Savon Sähkö -konsernin liiketoiminnot tulevat kehittymään kumppanuuksien kautta uusiin asiakkaille tarjottaviin tuotteisiin. Eri liiketoiminnoissa on aktiivista liiketoiminnan yhteistyön kehittämiseen liittyvää pohdintaa ja valmistelua. Suur-Savon Sähkö -konsernin liiketoiminnoista kaikissa pätevät teollisen logiikan lainalaisuudet suuruuden ekonomian tehokkuuden ja suuruuden tuoman kehityskyvyn osalta. Tämä osaltaan ohjaa tulevaisuuden suunnitelmia energiatoimialan yrityksissä, ja pitää huomioida myös Suur-Savon Sähkö -konsernin liiketoiminnan kehittämisessä.


Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa jatkui pienjänniteverkon tasasähkönsiirtoon liittyvä tutkimushanke (Low-Voltage Direct Current, LVDC). Järjestelmään asennetulla akustolla on saatu käytännön kokemusta. Akuston toiminnan seurannalla selvitetään energiavarastojen toimintaa aidoissa jakeluverkkoolosuhteissa. Järjestelmää on tarkoitus edelleen täydentää aurinko- tai tuulivoimalaitteistolla, jolloin järjestelmä olisi lähellä älyverkon rakennetta. Aurinkopaneelin toteutus järjestelmään on käynnistetty suunnittelutyöllä vuoden 2017 puolella. Älyverkot sisältävät sähkövarastoja ja pienimuotoisia tuotantolaitteistoja, joiden on tarkoitus toimia itsenäisesti silloin, kun yhteys muuhun jakeluverkkoon on poikki.

Lisäksi konserni on ollut mukana laajemmassa sähkötekniikan tutkimuspoolissa yhdessä muiden Itä-Suomen haja-asutusalueen energiayhtiöiden (R4) kanssa. Pooli toteuttaa useita tutkimushankkeita, joiden tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä.


Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Riskienhallintatyö on osa konsernin vuosisuunnittelua sekä johtamista. Riskienhallintapolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on sekä oman että ulkopuolisen henkilöstön turvallisuus ja sen parantaminen sekä tavoitteiden toteutumista estävien riskien hallinta. Konsernin sisäisen valvonnan periaatteet koskevat kaikkia konsernissa työskenteleviä.

Keskeisimmät ja todennäköisimmät yksittäiset riskit johtuvat sääilmiöistä. Myrskyt ja lumikuormat voivat heikentää tulosta korjauskustannusten ja vakiokorvausten takia. Lähes vuosittain toteutuneet suurhäiriöt ovat johtaneet siihen, ettei suurhäiriöriskien vakuutuksia ole järkevään hintaan saatavilla.

Toiminta perustuu aikaisempaa enemmän tietojärjestelmiin. Verkon ohjaus-, puhelin- ja työnhallintajärjestelmät ovat kriittisiä suurhäiriöiden tehokkaassa hoidossa. Myös asiakastiedotukseen liittyvä häiriöinfo ja siihen liittyvää tekstiviestipalvelua voidaan pitää keskeisenä poikkeusolojen järjes-telmänä. Näiden mahdollinen vikaantuminen vähintäänkin hidastaa verkon vikojen korjausta. Näihin riskeihin liittyvien vaikutusten rajaamiseksi valmiussuunnitelmassa on esitetty toimintamallit ko. tilanteiden varalle.

Uusi sähkömarkkinalain sääntelymalli otettiin käyttöön 1.1.2016. Malli itsessään sisältää mahdollisuuden uusia sähköverkkoa toimitusvarmuusvaatimusten mukaisesti. Siirtohintojen tulevan kehityksen kannalta on kuitenkin keskeistä, tuleeko verkko uudistaa vuoden 2028 loppuun mennessä vai voidaanko käyttää lain sallimaa jatkoaikaa uudistuksille joko vuoteen 2032 tai 2036 saakka? Lyhin muutosaikataulu tarkoittaa käytännössä 30 – 40 %:n hintojen korotustarvetta asiakkaille sekä lisäksi lisää riskiä yli-investoinneille muuttotappioalueilla, koska uusittu verkko voi jäädä odotettua vähemmälle käytölle jatkossa.

Merkittävimmät henkilöturvallisuusriskit liittyvät liikenteeseen ja pylvästyöskentelyyn. Myös myrskyt lisäävät merkittävästi henkilöriskin mahdollisuutta, koska verkon korjauksen yhteydessä joudutaan liikkumaan ja työskentelemään vaativissa olosuhteissa.

Merkittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, tuulivoiman vaihtelu, lämpötila, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinta sekä valtioiden välinen sähkön vienti- ja tuontitilanne. Yhtiö suojautuu sähkön hintariskejä vastaa tekemällä sähköjohdannaissopimuksia sekä myynnin että tuotannon osalta. Suojaustoimintaa varten yhtiössä on hallituksen hyväksymä energiakaupan sekä energian tuotannon riskienhallintapolitiikka, joiden toteutumista valvotaan systemaattisesti.

Konsernin korolliset velat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla konsernin tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla. Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti 50 – 75 % vieraan pääoman ehtoisista lainoista on suojattu koronvaihtosopimuksilla.

Yhtiöllä on 20,26 %:n omistusosuus Mankala-periaatteella toimivassa Kymppivoima Oy:ssä. Mankalaperiaatteen mukaisesti yhtiöllä on oikeus osakesarjakohtaisesti yhtiön tuottamaan sähköön. Yhtiö vastaa osakesarjakohtaisesti yhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Voimalaitososuudet on hankittu pitkällä tähtäimellä pienentämään sähkönhankinnan kustannusriskiä, mutta alhaisen markkinahinnan aikana kiinteät kustannukset aiheuttavat lisäkustannuksia. Rahoituskustannuksiin vaikuttavat myös Kymppivoima Oy:n tekemät korkojohdannaissopimukset.

Yhtiö varautuu vahinkoriskeihin tavanomaisten omaisuus- ja vastuuvakuutusten avulla.

Elvera Oy:n siirryttyä tytäryhtiöstä osakkuusyhtiöksi, jäljelle jäänyt Suur-Savon Sähkö -konsernin henkilöstö on toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Työterveyttä ja -turvallisuutta vaarantavat riskitekijät ovat jatkossa enemmän henkiseen kuormitukseen ja jaksamiseen liittyviä riskejä. Muutos-valmiusluennot koko henkilöstölle järjestettiin talvella 2016/2017. Henkisen työkyvyn tukemisen näkökulmasta tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa on keskeistä.

Konsernissa valmistellaan työterveys ja -turvallisuusjärjestelmä sertifiointivalmiuteen vuoden 2017 aikana. Vastuullisen työnantajan vastuu henkilöstöstä ulottuu myös palveluntarjoajien organisaatioihin, ja vuoden 2017 alkupuolella suoritettiinkin ensimmäiset kumppaneiden työterveysauditoinnit.

Vuoden 2017 alussa astui voimaan uusi eläkelaki, joka nosti eläkeikiä. Työurien jatkaminen loppupäästä haastaa organisaatiot tukemaan työkykyä uudella tavalla. Toimintamalleja työn kuvan kehittämiseksi ’senioritehtäviin’ ei vielä ole, mutta tarve sille tulee olemaan.


Henkilöstöä koskevat tiedot

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella:

  2016 2015 2014
Emoyhtiö 79 79 88
Konserni 142 263 274

Tilikauden palkat ja palkkiot milj. euroa:

  2016 2015 2014
Emoyhtiö 3,88 3,79 4,44
Konserni 6,59 10,28 10,21

Tilikauden aikana maksetut rahapalkat olivat emoyhtiössä 4,02 milj. euroa ja konsernissa 7,67 milj. euroa. Edellisen vuoden vastaavat luvut emoyhtiössä olivat 3,84 milj. euroa ja konsernissa 12,72 milj. euroa.


Suur-Savon Sähkö Oy:n palveluksessa oli vakinaisesti vuoden 2016 alussa 78 henkilöä ja konsernissa vastaavasti 255 henkilöä. Vuoden lopussa vastaava henkilömäärä oli emoyhtiössä 76 ja konsernissa 99. Näistä osa-aikatyötä tekeviä oli emoyhtiössä 1 ja konsernissa 1 henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen luku on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kesäharjoittelijoita oli emoyhtiössä 3 henkilöä ja konsernissa 4 henkilöä. Eläkkeelle siirtyi emoyhtiössä 4 henkilöä ja konsernissa 5 henkilöä.

Vuonna 2016 oli käytössä kaikissa konserniin kuuluvissa yhtiöissä ja yksiköissä tulospalkkiojärjestelmä, joka perustui konsernin toiminnallisiin tavoitteisiin.


Yhteiskuntavastuu ja ympäristö

Ympäristökulut ja aktivoidut ympäristömenot on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Konsernissa on laadittu erityinen vastuullisuusohjelma, jossa on tarkasteltu yritysvastuuta eri näkökulmista, ja asetettu tavoitteita yritysvastuun kehittämisessä. Yritysvastuu- ja ympäristötiedot julkaistaan kevään 2017 aikana osana vuosikertomusta yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.sssoy.fi. Kevään 2017 aikana päivitetään vastuullisuusohjelma osaksi konsernin päivitettävää strategiaa.


Hallituksen ehdotus voittovarojen käyttämisestä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 22 778 107,93 euroa, josta tilikauden voitto on 3 336 413,65 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään:


- osinkona jaetaan 47,00 euroa/osake, yhteensä 3 540 275,00 euroa
- jätetään omaan pääomaan  19 237 832,93 euroa
  22 778 107,93 euroa


 

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiön osakkeet

Emoyhtiössä on 77 708 nimellisarvotonta osaketta sekä yksi osakelaji; kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Maksimi äänimäärä on 10 % yhtiökokouksessa edustetuista äänistä. Emoyhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei ole äänioikeutta. Osakkeita koskee yhtiöjärjestyksen 13 §:n lunastuslauseke ja 14 §:n osakkeiden lunastusvelvollisuus.


Omat osakkeet

Yhtiöllä oli tilikauden lopussa hallussaan 2 383 hankittuja ja lunastettuja omia osakkeitaan. Omien osakkeiden osuus osakepääomasta on 3,1 %. Omien osakkeiden hankinnalla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.

Yhtiö käytti tilikauden aikana yhtiöjärjestyksen 13 §:n mukaista lunastusoikeuttaan. Lunastus koski yhtä (1) osaketta.

Hallinnointiperiaatteet

Suur-Savon Sähkö Oy noudattaa listaamattomalle yhtiölle soveltuvin osin Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Suur-Savon Sähkö Oy:n hallinnointikoodi sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ylläpidetään yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.sssoy.fi.

Tietoja yhtiön organisaatiosta, johdosta ja tilintarkastajista

Yhtiön osakeomistus kertomusvuoden lopussa oli omistajaryhmittäin:

Omistaja
ryhmä
Omistajien
määrä
Osakkeiden
määrä
%
pääomasta
Kunnat 18 46 385 59,7
Seurakunnat 3 3 979 5,1
Muut yhteisöt ja yritykset 19 20 399 26,2
Yksityiset 338 4 562 5,9
Yhteensä 378 75 325 96,9
Yhtiön hallussa   2 383 3,1
Yhteensä   77 708 100,0

 


Varsinainen yhtiökokous 26.4.2016 yhtyi hallituksen esitykseen voiton käytöstä ja päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa tilivuodelta 2015 osinkoina 20 euroa osakkeelta eli yhteensä 1.506.500,00 euroa.

Yhtiökokous valitsi uusiksi hallintoneuvoston jäseniksi erovuoroisten tilalle; Markku Häkkäsen tilalle Antti Häkkäsen, Erkki Luukkosen tilalle Olli Luukkosen, Raimo Mattilan tilalle Jari Liukkosen ja Maritta Virtasen tilalle Jarkko Fågelin. Lisäksi valittiin Risto Huuhka hallintoneuvostosta eronneen Ulla Nykäsen tilalle hänen jäljellä olevaksi toimikaudekseen. Erovuorossa olevista jäsenistä Sakari Ainali, Heidi Honkanen, Heli Laamanen, Timo Pasonen, Tapio Paunonen ja Armi Salo-Oksa valittiin uudelleen hallintoneuvoston jäseniksi. Risto Huuhkan toimikausi kestää vuoden 2017 ja muiden nyt valittujen hallintoneuvoston jäsenten vuoden 2018 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.


Hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan 2.6.2016 puheenjohtajaksi Kari Rannanpihan ja varapuheenjohtajaksi Jukka Ollikaisen. Hallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi uudelleen Tiina Snicker, Heikki Pärnänen ja Matti Kunnas. Hallintoneuvosto valitsi hallituksen puheenjohtajaksi edelleen Jaakko Hännisen ja varapuheenjohtajaksi Tiina Snickerin.

Yhtiön hallintoneuvostoon kuuluivat kertomusvuoden päättyessä (suluissa erovuosi):

Kari Rannanpiha, puheenjohtaja, projektijohtaja, Savonlinna (2018)
Jukka Ollikainen, varapuheenjohtaja, kunnanjohtaja, Mäntyharju (2018)
Sakari Ainali, musiikinopettaja, Toivakka (2019)
Jarkko Fågel, yrittäjä, Hartola (2019)
Teemu Hirvonen, freelancer, Savonlinna (2018)
Heidi Honkanen, maatalousyrittäjä, Hirvensalmi (2019)
Risto Huuhka, konduktööri, Pieksämäki (2017)
Antti Häkkänen, kansanedustaja, Mäntyharju (2019)
Marja Kauppi, fysioterapeutti, Mikkeli (2017)
Heli Laamanen, maatalousyrittäjä, Savonlinna (2019)
Esa Lappalainen, maanviljelijä, Rantasalmi (2017)
Jari Liukkonen, maaseutuyrittäjä, Pertunmaa (2019)
Timo Loikkanen, yrittäjä, Enonkoski (2017)
Olli Luukkonen, metsätalousinsinööri, Puumala (2019)
Jaakko Mattila, taksiyrittäjä, Juva (2018)
Ahti Myllys, kuljetusyrittäjä, Rantasalmi (2018)
Matti Mäkinen, kunnanjohtaja, Hankasalmi (2018)
Immo Mönkölä, maaseutuyrittäjä, Luhanka (2017)
Harri Nissinen, kunnanjohtaja, Joutsa (2018)
Timo Pasonen, yrittäjä, Juva (2019)
Matti-Pekka Parkkinen, autoilija, Savonlinna (2017)
Lasse Partanen, maanviljelijä, Sulkava (2018)
Tapio Paunonen, myymäläpäällikkö, Juva (2019)
Armi Salo-Oksa, yrittäjä, Mikkeli (2019)
Arto Seppälä, kunnallisneuvos, Mikkeli (2018)
Pekka Toivonen, hallintotieteiden maisteri, Kangasniemi (2017)
Tapani Varjus, yrittäjä, Mikkeli (2017)
Jaana Vartiainen, lastentarhanopettaja, Mikkeli (2018)
Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja, Jyväskylä (2017)
Ari Yli-Teevahainen, yrittäjä, Heinola (2018)

Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden päättyessä (erovuorovuosi):

Jaakko Hänninen, puheenjohtaja, pitäjänneuvos, Juva (2017)
Tiina Snicker, varapuheenjohtaja, talouspäällikkö, Mikkeli (2018)
Matti Kunnas, laamanni, Mikkeli (2018)
Hannu Manninen, hallintojohtaja, Kangasniemi (2017)
Heikki Pärnänen, agrologi, Savonlinna (2018)
Juhani Talikka, toimitusjohtaja, Hartola (2017)


Varsinaisen yhtiökokouksen 26.4.2016 valitsemat tilintarkastajat ovat:

Juho Himanen, KHT, Mikkeli
Jukka Lievonen, KHT, Savonlinna
Aki Rusanen, JHTT, HTM, Mikkeli

Varatilintarkastajat:

Harri Jylhä, KHT, Juva
Arto Saarinen, KHT, Jyväskylä

 

Järvi-Suomen Energia Oy

Järvi-Suomen Energia Oy toimii osana Suur-Savon Sähkö -konsernia. Yhtiön omistaa Suur-Savon Sähkö Oy. Järvi-Suomen Energia Oy harjoittaa emoyhtiöltä vuokraamissaan verkoissa alue- ja jakeluverkkotoimintaa ja toimii näiden verkkojen verkonhaltijana omalla vastuualueellaan.

Liikevaihto oli 93,72 milj. euroa, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen nähden 13,55 milj. euroa. Liikevaihdon kasvu johtui vuoden alussa toteutetusta siirtohintojen korotuksesta, alkuvuoden kylmistä säistä sekä verkostoinvestointien kasvusta.

Normaalien säävaihteluiden lisäksi Rauli -myrsky koetteli verkostoa elokuussa. Myrskyn yhteydessä sähkökatkon koki 35 000 asiakasta, joista 21 800:lle maksettiin sähkömarkkinalain mukaisia keskeytyskorvauksia kaikkiaan 1,9 milj. euroa. Koko vuoden keskimääräisestä keskeytysajan 5,7 tunnista Rauli -myrskyn osuus oli 4,2 tuntia. Rauli -myrskyn kokonaiskustannus oli 2,9 milj. euroa, kun mukaan lasketaan korjauskustannukset ja vakiokorvaukset.

Sähkömarkkinalain toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamiseksi verkostoinvestointien määrä oli kaikkien aikojen suurin ollen 39,50 milj. euroa. Lain ensimmäinen välitavoite edellyttää, että vuoden 2019 loppuun mennessä 50 prosentilla vakituisista asiakkaista ei ylity taajamissa 6 tunnin häiriöaika tai haja-asutusalueella 36 tuntia pois lukien loma-asunnot. Tällä hetkellä lain edellyttämä välitavoite täyttyy jo 50 prosentilla vakituisista asiakkaista.

Tilinpäätökseen on kirjattu 6,50 milj. euron konserniavustus emoyhtiölle.

Vakituisen henkilökunnan määrä oli tilikauden lopussa 23.

Hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden päättyessä:

Jukka Tikka puheenjohtaja, Länsi-Savo Oy hallituksen puheenjohtaja, Mikkeli
Martti Lappalainen varapuheenjohtaja, energianeuvos, Rantasalmi
Mikko Hentinen talousneuvos, Joutsa
Arto Pajunen, joka toimi myös yhtiön toimitusjohtajana, Mikkeli.

Hallitus kokoontui vuoden aikana 5 kertaa.

Tilintarkastajina toimivat Juho Himanen KHT ja Aki Rusanen JHTT, HTM.

Verkkotoiminnan sääntelyn uusi valvontajakso alkoi vuoden 2016 alussa. Malli mahdollisti hintojen korotuksen, mutta lainarahoitusta tarvitaan edelleen sallitun tuoton kasvusta huolimatta. Vakaan talouden turvaamiseksi siirtohintoja tullaan tarkistamaan Energiaviraston sääntelymallin sallimissa puitteissa.

Yleisen talouskehityksen ennakoidaan olevan hieman edellisiä vuosia suotuisampaa, joten energiamäärien voi ennustaa hieman kasvavan. Myös vapaa-ajan asuntojen sähköistykseen oletetaan pientä kasvua. Mikrotuotantokohteiden kappalemäärän ennakoidaan kasvavan voimakkaasti jatkossa. Vuoden 2016 aikana määrä kaksinkertaistui ja vastaavan kehityksen uskotaan jatkuvan alkuvuoden 2017 vilkkaan kysynnän perusteella. Tuotantolaitteistot ovat suurelta osin alle 10 kW aurinkosähköjärjestelmiä.

Energiaviraston kohtuullisen tuoton tulokset toisen ja kolmannen valvontajakson osalta julkaistiin 16.2.2017. Laskelmien mukaan yhtiö on ollut näiden jaksojen yhteenlasketulla tuotolla mitattuna alituottoinen 4,8 milj. euroa.

Pohjoismaisen taseselvityksen (NBS) aloitus on siirtynyt alun perin suunnitellusta vuoden 2015 lopusta nykyisen arvion mukaiseen 2017 toukokuun alkuun. Lisäksi uutena muutoksena mittaustietojen käsittelyssä on valmistelun alla kansallinen keskitetyn mittaustietojen hallinnan (Datahub) käyttöönotto vuoden 2019 lopussa. Nämä molemmat muutokset vaativat tietojärjestelmiin jälleen merkittäviä muutosta.

Kerienergia Oy

Suur-Savon Sähkö Oy omistaa 67,0 % Kerienergia Oy:n osakkeista ja loput 33,0 % omistaa Sahakuutio Oy. Yhtiö tuottaa omistajilleen lämpöenergiaa omakustannushintaan Sahakuutio Oy:n kuivaamoille ja Suur-Savon Sähkö Oy:n Kerimäen keskustaajaman kaukolämpöasiakkaille.

Tilikauden 2016 liikevaihto oli 597 980,08 euroa ja tilikauden tulos 8,50 euroa. Biolämpökeskuksen suunniteltu vuosihuolto tehtiin elokuussa. Perushuollon lisäksi tuhkakuljettimen ketjut ja kolat uusittiin ja tuloilmakoneen asennukset aloitettiin.

Liiketoiminta on kehittynyt suunnitellusti tilikauden päättymisen jälkeen.

Yhtiön hallituksessa toimivat Heikki Tirkkonen puheenjohtajana sekä jäseninä Mika Laine ja Jari Suomalainen. Toimitusjohtajana toimi Harri Karhu.

Yhtiön palveluksessa ei ole ollut henkilökuntaa.


Sivun alkuun