Vuosikertomus 2017

Energian jakelu

Historian pienin häiriöaika – historian suurimmat verkostoinvestoinnit

Järvi-Suomen Energian liikevaihto oli 109,2 (93,7) miljoonaa euroa ja liikevoitto 16,6 (7,2) miljoonaa euroa. Tulos käytettiin verkon investointien rahoittamiseen, jonka lisäksi tarvittiin vielä lainoitusta. Siirtomaksuja korotettiin vuoden alussa 15 prosenttia. Lämpimän talven takia sähkönkäyttö alueella laski 1,5 prosenttia. Sähköä siirrettiin asiakkaille 1 146 (1 163) GWh.

Kertomusvuonna Järvi-Suomen Energian verkkoalue säästyi suurilta luonnonmullistuksilta. Tuhoisimmat myrskyt pyyhkäisivät alueen ohitse ja suurimmilta lumikuormatuhoiltakin vältyttiin. Sähköhäiriöiden määrä jäi ennätysalhaiseksi. Sähköhäiriöiden lukumäärä oli lähihistorian pienin ja asiakkaiden kokema keskimääräinen häiriöaika oli yhtiön historian pienin eli 2,1 (8,5) tuntia/asiakas.

Verkostoon tehtiin yhtiön historian suurimmat investoinnit

Vaikka hyvä toimitusvarmuus oli pitkälti tasaisten sääolosuhteiden ansiota, se oli tulosta myös laajoista investoinneista, joita on tehty toimitusvarmuuden parantamiseksi jo useana vuonna. Taajamien maakaapelointi on pitkällä ja johtoja on siirretty teiden varsille. Sähköhäiriöt pystytään rajaamaan nopeasti pienemmille alueille ja korjaamaan nopeammin. Investointien ansiosta myös sähkön laatu on parantunut, räpsyt vähentyneet ja sähkö entistä tasaisempaa.

Kertomusvuonna investoinnit olivat yhtiön historian suurimmat, 47,3 (39,6) miljoonaa euroa. Verkkoa uudistettiin suunnitelmien mukaisesti, joillakin alueilla jopa etuajassa, sillä kaapelointi yhdistettiin alueella tehtävien tietoliikenneverkkojen rakentamisen kanssa. Toimitusvarmuutta parannettiin mm. uudistamalla Jaalan sähköaseman 110 kV kenttä sekä Savonlinnan Kallislahden koko sähköasema. Juvalla uudistui Vehmaan sähköaseman 110 kV kenttä ja kirkonkylään rakennettiin uusi sähköasema.

Toimitusvarman sähköverkon piirissä on nyt yli 42 000 asiakasta, eli sähkömarkkinalain asettamien toimitusvarmuustavoitteiden ensimmäinen välitavoite on saavutettu. Se edellyttää, että vuoden 2019 loppuun mennessä 50 prosentilla vakituisista asiakkaista ei ylity taajamissa 6 tunnin häiriöaika tai haja-asutus¬alueella 36 tuntia. Vaikka verkostoalueemme on luonnonolosuhteiltaan yksi haasteellisimmista valtakunnassamme, lain edellyttämä välitavoite täyttyy jo noin 60 prosentilla vakituisista asiakkaista.

Aurinkosähköjärjestelmien määrä verkossa kolminkertaistui

Käyttöpaikkojen määrä verkossa 102 670 (102 548) kpl. Erilaisia tuotantolaitteistoja oli vuoden lopussa kytkettynä verkkoon 310 kpl, joista vuoden aikana kytkettyjä laitteistoja oli 212 kpl. Nämä ovat lähes poikkeuksetta aurinkosähkön mikrotuotantolaitteistoja, joiden suosio on vahvassa nosteessa.


Tehokkuutta organisaatioon

Sisäistä toimintaa tehostettiin esimiesvalmennuksella ja selkeyttämällä organisaatiota ja tehtäväalueita. Yhtiöön muodostettiin kolme toimintayksikköä: Palvelut, Verkosto ja Käyttö. Verkosto-omaisuuden kokonaisvaltainen hallinta suunnittelusta kunnossapitoon ja uudistamiseen siirrettiin Verkosto-yksikön vastuulle kokonaisvaltaisen omaisuudenhoidon tehostamiseksi.

Toiminnassa keskitytään yhä enemmän löytämään parhaat mahdolliset palveluntuottajat ja alihankkijat toteuttamaan verkonrakentamiseen liittyviä tehtäviä tehokkaasti ja taloudellisesti. Merkittävää yhteistyötä tehdään alueen toimijoiden kanssa. Järvi-Suomen Energian ostojen ja investointien välittömät vaikutukset Etelä-Savon aluetalouteen ovat noin 36,6 miljoonaa euroa ja välilliset tuotantovaikutukset ovat noin 5,9 miljoonaa euroa. Toiminta saa aikaan noin 258:n henkilötyövuoden työllisyysvaikutuksen maakuntaan.

Sähköverkon kehittämisessä mukana useita tutkimusprojekteja

Verkonrakentamiseen haetaan kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, jotta verkko palvelee sähkönkäyttäjää mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa.

 

Järvi-Suomen Energia on mukana Laajemmassa sähkötekniikan tutkimuspoolissa yhdessä muiden Itä-Suomen maaseutuyhtiöiden (R4) kanssa. Pooli toteuttaa useita tutkimushankkeita, joiden tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. R4 -yhtiöiden ja Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa aloitettiin Verkosto -2030 tutkimusohjelma, jossa selvitettiin asiakkaiden sähkönkäyttötarpeita pohjaksi kustannustehokkaiden toteutusmallien kehittelyyn. Siinä mallinnetaan nykyisten asiakkaiden kuormitustietoja ja simuloidaan mm. aurinkosähköntuotantoa sekä sähköautojen latauksen vaikutusta käyttöprofiileihin.

Mikkelin Suomenniemellä olevaan kokeelliseen jatkuvassa sähkönjakelukäytössä olevaan tasasähkömikroverkkoon on liitetty aurinkosähköntuotantoa. Älyverkon kaksisuuntaista toimintaa testataan nyt käytännössä.

Varautumiseen ja suurhäiriötilanteiden hallintaan liittyvä yhteistyö Ilmatieteen laitoksen, Loiste sähköverkon ja Imatran seudun sähkönsiirron kanssa jatkui SASSE-hankkeessa. Siinä selvitettiin sään sähköverkolle aiheuttamien häiriöiden ennustettavuutta. Hankkeen antamia tuloksia voidaan hyödyntää toiminnassa ja digitaalinen tuotteisto on siirtymässä tuotantovaiheeseen. Hanketta on päätetty jatkaa ja tavoitteena on nyt keskittyä ukkosmyrskyjen sijasta useimmiten syksy- ja talviaikaan esiintyvien matalapainemyrskyjen vaikutusten ennustamiseen. SASSE-hankkeeseen liittyvä EU-tasoinen ANYWHERE-hanke jatkuu edelleen. Järvi-Suomen Energian rooli hankkeessa on olla sidosryhmän jäsenenä sekä testiosapuolena.



Sähköhäiriöitä asiakasta kohden

20173,4
20165,0
20156,9

Häiriöaika asiakasta kohden

20172
20165,7
20155,9
 

Keskijännitehäiriöiden lukumäärä

20132014201520162017
kappaletta10747021367798617

Siirtoasiakkaita 102 670

Sarake 1
Vapaa-ajan asunto asunnot37,40
Omakotitalo23,90
Rivitalo10,0
Kerrostalo11,0
Maatila8,7
Kiinteistö ja muut9,0
 

Sähkön toimitus 1 146 GWh

Sarake 1
Omakotitalo23,00
Rivitalo3,90
Kerrostalo1,5
Vapaa-ajan asunto13,0
Kiinteistöt3,6
Maatila9,9
Muut44