Vuosikertomus 2017

Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Suur-Savon Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Suur-Savon Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt: Järvi-Suomen Energia Oy (emoyhtiön omistusosuus 100 %), Kerimäen Kaukolämpö Oy (100 %), Lumme Energia Oy (79,4 %) ja Kerienergia Oy (67,0 %).


Järvi-Suomen Energia Oy:n, Lumme Energia Oy:n, Kerimäen Kaukolämpö Oy:n ja Kerienergia Oy:n toiminta ja talous on selostettu lyhyesti tässä toimintakertomuksessa.

Lisäksi konserniin kuuluvat seuraavat emoyhtiön kokonaan omistamat yhtiöt, joilla ei ole varsinaista liiketoimintaa, osalla yhtiöistä on osakeomistuksia:

Anttolan Lämpö Oy, Enonkosken Lämpö Oy, Etelä-Savon Vesi Oy, Hirvensalmen Lämpö Oy, Jaalan Lämpö Oy, Järvi-Suomen Lämpö Oy, Järvi-Suomen Valo Oy, Järvi-Suomen Vesi Oy, Kymppienergia Oy, Kerimäen Lämpö Oy, Leivonmäen Lämpö Oy, Luhangan Lämpö Oy, Mikkelin Energia Oy, Pertunmaan Lämpö Oy, Ristiinan Lämpö Oy, Savonrannan Lämpö Oy, Sulkavan Lämpö Oy, Suur-Savon Sähkökone Oy.


Tilikauden aikana tapahtuneet muutokset konsernirakenteessa

Lumme Energia Oy perustettiin kesäkuussa 2017, kun Suur-Savon Sähkö Oy ja Etelä-Savon Energia Oy olivat päättäneet yhdistää sähkön vähittäismyynnin, sekä sitä lähellä olevien palveluiden ja tuotteiden liiketoiminnat uuteen perustettavaan yhtiöön. Suur-Savon Sähkö Oy omisti tilikauden lopussa Lumme Energia Oy:n osakkeista 79,4 %:a ja Etelä-Savon Energia Oy 20,6 %:a. Lumme Energia Oy on kuulunut Suur-Savon Sähkö -konserniin yhtiön perustamissopimuksen allekirjoittamisesta 7.6.2017 lähtien. Lumme Energia Oy aloitti toimintansa 01.09.2017.


Kerimäen Kaukolämpö Oy:n omistus siirtyi tehdyllä osakekaupalla joulukuussa 2017 kokonaan Suur-Savon Sähkö Oy:n omistukseen. Omistusosuus ennen tehtyä kauppaa oli Savonlinnan kaupungilla 60 %:a ja Suur-Savon Sähkö Oy:llä 40 %:a. Tehdyn osakekaupan johdosta yrityksestä tuli osa Suur-Savon Sähkö -konsernia. Yhtiö harjoittaa kaukolämpöliiketoimintaa Savonlinnan kaupungin Kerimäellä sijaitsevalla teollisuusalueella.


Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeimmät seikat

Konsernin liikevaihto oli 138,9 milj. euroa (146,3 milj. euroa 2016) ja laski edellisvuodesta 5,1 %. Emoyhtiön liikevaihto oli 89,1 milj. euroa (119,8 milj. euroa 2016). Konsernin operatiivinen tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 12,9 milj. euroa, joka oli 2,5 milj. euroa edellisvuoden (10,4 milj. euroa) operatiivista tulosta parempi. Konsernin kirjanpidollinen tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli vuonna 2016 yhteensä 23,2 milj. euroa. Tulosta kasvattivat tuolloin operatiiviseen tulokseen verrattuna Suur-Savon Sähkötyö Oy:n osakkuusyhtiöksi muuttumiseen liittyvät konsernikirjaukset.
Emoyhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli -1,7 milj. euroa (4,2 milj. euroa 2016). Emoyhtiön kirjaamat tuloverot olivat 1,2 milj. euroa ja konsernissa kirjattiin veroja yhteensä 1,4 milj. euroa. Konsernissa laskennallisten verojen lisäys oli 1,7 milj. euroa. Emoyhtiön tilikauden voitto oli 4,6 milj. euro (3,3 milj. euroa 2016) ja konsernin tilikauden voitto oli 9,7 milj. euroa (21,4 milj. euroa 2016).

Konsernirakenteen muutoksesta johtuen vuoden 2017 konsernitulos ei ole täysin vertailukelpoinen edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 Suur-Savon Sähkötyö Oy yhdisteltiin konserniin tytäryhtiönä 31.3.2016 saakka. Lumme Energia Oy:n perustaminen ja liiketoiminnan käynnistämisestä 1.9.2017 aiheutui joitakin yksittäisiä kertaluontoisia eriä. Vuonna 2016 oli yksi merkittävä myrsky, jonka kustannukset kohosivat noin kolmeen miljoonaan euroon. Vuoden 2017 aikana ei toimialueelle kohdistunut merkittäviä myrskyjä, joista olisi aiheutunut suuria korjauskustannuksia.

Energiankulutus indikoi yleistä talouden kehitystä valtakunnallisesti ja paikallisesti. Valtakunnallisesti sähkön kulutus kasvoi vuonna 2017 yhteensä 0,4 %. Suur-Savon Sähkö -konsernin toiminta-alueella sähkön käyttö pieneni 1,5 %, ja lämpötilakorjattuna pienenemistä oli 1,7 %. Yhtiön verkkoalueella siirretty sähkön määrä oli 1 142 GWh (2016: 1 163). Suur-Savon Sähkö -konsernin sähköverkkoon asennettiin uusia liittymiä 311, mutta vanhoja liittymiä purettiin 189, joten nettomuutos oli 122. Vuonna 2016 nettomuutos oli 193 liittymää. Tukkusähkömarkkinoilla näkyi lievää nousua, tukkusähkön hinnan ollessa 33,19 €/MWh (2016: 32,45) Suomen hinta-alueella. Yhden €/MWh muutos tukkusähkömarkkinoilla vaikuttaa Suur-Savon Sähkö – konsernin tulokseen noin 0,5 miljoonaa euroa. Kaukolämmön myyntiä konsernilla oli 290 GWh (2016: 294). Vuosi 2017 oli lämmitystarveluvulla laskettuna 1,8 % vuotta 2016 lämpimämpi, ja 7,7 % pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpi. Lämpöasiakkaiden määrä oli vuoden lopussa 1507, vähennystä edellisvuoteen oli kuusi asiakasta. Lämmin säätila osittain selittää Suur-Savon Sähkö – konsernin alueella kulutetun sähkön ja kaukolämmön kulutuksen pienentynyttä tasoa. Yleisen taloudellisen kehittymisen myönteinen vire ei lämpötilakorjatuissa energiankulutusluvuissa tai liittymämäärien kehityksessä ainakaan toistaiseksi näy Suur-Savon Sähkö - konsernin toiminta-alueella.

Toimialueen sähkön, kaukolämmön ja höyryn tuotannossa käytettyjen kotimaisten polttoaineiden osuus oli yhteensä 96,5 %, josta puuta 91,4 % ja turvetta 5,1 %. Öljyn osuus energiantuotannon polttoainekäytössä oli vain 3,5 %. Sähköenergian myynti oli 1 394 GWh, mikä oli 15,1 % edellisvuotta vähemmän.

Sähkön kokonaishankinnasta 390,0 GWh oli Kymppivoiman kautta omistetuilla osakkuusvoimalaitoksilla tuotettua sähköä. Omalla alueella, Vaajakosken ja Kissakosken vesivoimalaitoksilla tuotettiin 28,7 GWh sekä Järvi-Suomen Voima Oy:n osakkuusvoimalaitoksella, tuotettiin 63,0 GWh. Sähkön tuotanto omilla ja osakkuusvoimalaitoksilla oli yhteensä 453 GWh (2016: 481 GWh). Omien vesivoimalaitosten tuotanto jäi hieman normaalivuoden tuotantomääristä johtuen Vaajakosken G3 generaattorin vauriosta. Markkinasähkön osuus konsernin kokonaishankinnasta oli 71 %.

Konsernin henkilöstökuluihin sisältyy vuoden 2017 tulospalkkiovaraus 0,308 milj. euroa. Vuoden 2017 tulospalkkiot vastaavat konsernissa keskimäärin yhdentoista päivän palkkaa. Tulospalkkiot maksetaan tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen keväällä 2018.

Suunnitelman mukaiset poistot emoyhtiössä olivat 23,9 milj. euroa. Lisäpoistoa kirjattiin 8,5 milj. euroa. Emoyhtiön kokonaispoistot olivat 54,5 % EVL:n mukaisista enimmäispoistoista. Konsernin suunnitelman mukaiset poistot olivat 24,0 milj. euroa.

Emoyhtiön liikevoitto oli 0,3 milj. euroa ja konsernin liikevoitto 15,0 milj. euroa. Rahoituskulut olivat emoyhtiössä 1,98 milj. euroa ja konsernissa 2,04 milj. euroa rahoitustuottoja suuremmat. Yhtiön johto on arvioinut pysyviin vastaaviin sisältyvien osakkeiden tuotto-odotuksia ja päättänyt tehdä Suomen Energiavarat Oy:n osakkeisiin liittyen 2 milj. euron arvonalennuksen. Arvonalennus on esitetty tuloslaskelmassa kohdassa rahoituskulut. Emoyhtiö sai osinkoja Suomen Energiavarat Oy:ltä (VAPO-omistus) 0,4 milj. euroa sekä Voimapiha Oy:ltä (Ruotsin Kraftgården AB -osuuksia) 0,5 milj. euroa. Emoyhtiön tulokseen kirjattiin 16,0 milj. euron suuruinen konserniavustus tytäryhtiö Järvi-Suomen Energia Oy:ltä.

Konsernin kokonaisinvestoinnit olivat 45,9 milj. euroa. Emoyhtiön investoinnit olivat 42,3 milj. euroa, josta sähkön siirto- ja jakeluverkon osuus oli 39,9 milj. euroa. Sähkön toimitusvarmuutta parannettiin konsernissa kaapeloimalla taajamien syöttöjohtoja ja siirtämällä haja-asutusalueilla verkkoa mahdollisuuksien mukaan teiden varsille. Säävarman verkon rakentaminen osittain näkyy myönteisenä kehittymisenä sähkön toimitusvarmuuden paranemisena. Sähkön siirto- ja jakeluyhtiö Järvi-Suomen Energia Oy:n asiakkaiden kokemien sähkökatkosten määrä oli vuonna 2017 nykymallisen häiriöiden mittaushistorian matalin. Osittain hyvään toimitusvarmuuteen vaikutti se, etteivät myrskyt ja muut sähkön jakelutoiminnan kannalta haitalliset luonnonilmiöt kohdistuneet kuluneena vuonna toiminta-alueelle.

Liittymismaksujen lisäys konsernissa oli 1,7 milj. euroa. Liittymismaksut konsernitaseessa olivat 161,0 milj. euroa. Taseen loppusumma oli emoyhtiössä 460,9 milj. euroa ja konsernissa 447,8 milj. euroa.

Konsernissa lyhennettiin lainoja tilikaudella 8,4 milj. euroa, josta eläkelainojen osuus oli 0,9 milj. euroa. Uusia lainoja nostettiin 16,6 milj. euroa.


Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut:

    Konserni     Emoyhtiö  
  2017 2016 2015 2017 2016 2015
Liikevaihto milj. € 138,9 146,3 154,3 89,1 119,8 122,1
Liiketulos % 10,8 16,4 0,3 1,9 3,7 -6,9
Sijoitetun pääoman tuotto (RONA) 3,6 6,9 0,8 0,3 1,6 -1,8
Omavaraisuusaste % 31,8 33,1 31,8 35,0 37,8 37,5
Quick Ratio 0,7 0,9 1,1 0,9 0,9 0,8


Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Sähkön vähittäismyynnin, siihen liittyvien palveluiden sekä joidenkin kaukolämpötoiminnalle sekä sähkön siirtotoiminnalle tarjottujen palveluiden yhtiöittäminen Lumme Energia Oy:n oli konsernirakenteen sekä toiminnan kannalta olennainen muutos. Uusi yhtiö aloitti toimintansa 01.09.2017, ja sen tavoitteena on moninkertaistaa asiakasmäärä lähivuosien aikana.


Sähkönsiirtohintoja nostettiin 1.1.2017 liki 14 %. Tariffikorotuksen taustalla on siirto- ja jakelutoiminnan investointien aiheuttaman ulkoisen lainatarpeen pienentäminen.

KPA Unicon Oy toimitti 5 MW biolämpölaitoksen Rantasalmelle. Laitos otettiin tuotantokäyttöön syksyllä 2017.

Sähköisen liikenteen edesauttamiseksi Suur-Savon Sähkö – konserni investoi kesästä 2017 lähtien sähköautojen latauspisteisiin siten, että vuoden loppuun mennessä sähköautojen latauspisteitä oli yhteensä seitsemässätoista kohteessa jakeluverkkoalueella. Latauspisteiden rakentamista jatketaan edelleen Lumme Energia Oy:n toimesta. Sähköisen liikenteen edistäminen nähdään alueen elinvoimakysymyksenä.

DI, KTM Kirsi Koivusen pro gradu tutkielma Suur-Savon Sähkö – konsernin aluetaloudellisista vaikutuksista hyväksyttiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa syyskuussa 2017. Tutkimuksessa tarkasteltiin konsernin kirjanpitoaineistoon perustuen toiminnan tuomaa taloudellista lisäarvoa sekä työpaikkoja toiminta-alueelle. Tulosten mukaan konserni toi alueelle noin 588 henkilötyövuotta työpaikkoja ja vaikutus aluetalouteen on yli 104 miljoonaa euroa. Tutkimus toimii pohjana konsernin kumppanuusstrategian kehittämiseen, ja tutkimus on tarkoitus toistaa joidenkin vuosien päästä, jolloin nähdään kumppanuusstrategian vaikuttavuus aluetalouden kehittämisessä.

Strategia

Konsernin toimintaa ohjaa joulukuussa 2017 hyväksytty strategia konsernin toiminnan kehittämiseksi vuosille 2018 – 2022. Strategia rakentuu sen yleisen talouden kehittymisen perusoletuksen varaan, että yleinen talouden nousu tulee jatkumaan muutaman vuoden eteenpäin, mutta käynnistynyt talouden nousukausi ei tule olemaan kovin pitkäkestoinen.

Konserni keskittyy yhdyskunnan perusinfrastruktuurin rakentamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen siten, että ’haltuun uskotusta omaisuudesta’ pidetään huolta. Konsernin pääomavaltaisissa toiminnoissa terävöitetään entisestäänkin investointitehokkuuden parantamista, kumppanusmallien kehittämistä sekä huoltovarmuuden parantamista. Pääomavaltaisissa liiketoiminnoissa sijoitetun pääoman tuotto on laadullisten kriteerien ohella määräävä mittari. Työvoimavaltaisissa liiketoiminnoissa haetaan tehokkuuteen tähtääviä rakenteita, sillä tavoitteella, että ’jokaiselle tunnille tulee tuottavaa työtä’. Konsernirakenteen kehittyessä nämä linjaukset johtavat siihen, että sähkön siirtoliiketoiminnan, tuotantoliiketoiminnan ja kaukolämpöliiketoiminnan organisaatiot konsernissa kehittyvät enenevässä määrin tilaajaorganisaatioiksi, ja Elvera Oy:n sekä Lumme Energia Oy:n muodostaminen ovat esimerkkeinä tuottavuutta ja tehokkuutta hakevista rakenteista työvoimavaltaisissa toiminnoissa.

Konsernitalouden johtamista ohjaa operatiivisen tehokkuuden ja kannattavan kasvun hakeminen siten, että investointien edellyttämä velkaantuminen saadaan konsernitasolla pidettyä maltillisena. Energiantuotantolaitteistoja kehitetään huoltovarmuuden, kehittyvien teknologioiden sekä asiakastarpeiden mukaisesti. Kaukolämpöliiketoiminnan osalta lämpökattiloiden uusiminen tulee olemaan jatkuvaa toimintaa. Sähköntuotantoresurssien osalta matala tukkumarkkinoiden hintataso muodostaa markkinaehtoisille investoinneille huonot edellytykset. Hankekehitystä kannattaa kuitenkin pitää vireillä mahdollisten tukkusähkön hinnannousujen sekä ennakoitujen uusiutuvan energian uusien tukimuotojen varalta.

Vuodelle 2018 konsernin johtamisen painopisteiksi nostettiin i) kannattavan kasvun ja operatiivisen tehokkuuden hakeminen, ii) johtamisjärjestelmän kehittäminen, iii) kumppanuuksien hallintamallin kehittäminen. Toiminnan ja kehityksen läpäisevä teema on digitalisaatio, joka konkretisoi omien toimintaprosessien tiedon parempana hyödyntämisenä, mutta myös uusina tuotteina ja parempana palveluna asiakkaille.


Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Kaukolämpötariffien perusmaksuja yhtenäistettiin 01.01.2018 alkaen 4,13 – 4,90 % kaukolämpöverkosta riippuen. Joulukuussa 2017 ilmoitettiin asiakkaille kaukolämpötariffeissa kausihinnoitteluun siirtymisestä 01.07.2018 alkaen. Kausihinnoittelun myötä asiakkailla on aiempaa paremmat edellytykset omilla toimillaan vaikuttaa kaukolämmityksen kustannuksiin.

 

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Taloudellinen kehitys

Energialiiketoiminnan perinteiset liiketoiminta-alueet, kuten sähkön siirto ja jakelu, kaukolämpötoiminta sekä sähkön tuotanto, ovat sidoksissa yleiseen talouden kehittymiseen. Talouden nousu- ja laskusuhdanteet heijastuvat usein energialiiketoiminnan volyymeihin ja katteisiin.

Yleinen talouden nousu on heijastunut sähkön tukkumarkkinahintoihin nostavasti, mikä luo lähivuosille maltillisia positiivisia odotuksia Suur-Savon Sähkö – konsernin sähköntuotantoresurssien tuloskehityksen osalta. Suur-Savon Sähkö – konsernin sähköntuotantoresurssit ovat jo nyt hyvin vähäpäästöiset, ja ensivuosikymmenen alkupuolella liki kokonaan hiilidioksidivapaata vesivoimaa, ydinvoimaa sekä uusiutuvilla puupolttoaineilla tuotettua sähköä. Kun samaan aikaan on ennakoitu eurooppalaisen päästöoikeusmarkkinan hintatason nousevan kenties voimakkaastikin, vähäpäästöiseksi kehitetty Suur-Savon Sähkö – konsernin sähköntuotantokapasiteetti hyötyisi tästä kehityksestä.

Sähkön siirtoliiketoiminnassa on astuttu ainakin toistaiseksi lievästi pienenevien volyymien aikaan. Tuottavuus ei sähkön siirtoliiketoiminnassa enää tule orgaanisen volyymin kasvun kautta. Siirtoliiketoiminnan tuottavuutta määrittelee keinotekoisen kilpailuelementin monopoliliiketoimintaan tuonut sähkön siirtoliiketoiminnan valvontamalli, sekä liiketoiminnan optimointi tuota valvontamallia vasten. Siirtoliiketoiminnan tuottopotentiaali valvontamallin myötä tapahtuu verkoston arvoa mahdollisimman tehokkain investoinnein nostamalla, sekä operatiivista tehokkuutta jatkuvasti parantamalla. Meneillään oleva sähkön siirtoliiketoiminnan valvontamallin valvontajakso antaa kohtuulliset edellytykset jopa parantaa Suur-Savon Sähkö- konsernin sähkön siirto- ja jakelutoiminnan kannattavuutta.

Sähkön myyntitoiminnassa ennakoidaan kilpailun edelleen kiristyvän. Toimialalla on yli seitsemänkymmentä vähittäismyyjää. Vähittäismyyjien määrän odotetaan pienenevän rajusti lähivuosien aikana. Menestystekijöitä kilpailun kiristyessä on kustannuskilpailukyvyn kehittyminen kilpailijoita nopeammin, skaalautuvuutta ja kehityskykyä erityisosaamisalueisiin omaavan liiketoimintamallin kehittäminen sekä innovatiivisuus asiakkaille tuotettavan lisäarvon luomiseen. Lumme Energia Oy muodostettiin erilliseksi vähittäismyyntiyhtiöksi omistajiensa Suur-Savon Sähkö Oy:n ja Etelä-Savon Energia Oy:n luovuttaessa vähittäismyyntitoimintansa perustettuun yhtiöön. Tämä rakenne tukee ketteryyttä, markkinaehtoisuutta ja antaa mahdollisuuksia suuruuden ekonomian saavuttamiseen. Tämä työ on vasta alussa, mutta Lumme Energia Oy:ssä on moni tulevaisuuden kilpailukykyä takaava asia jo pidemmällä kuin monella kilpailevalla vähittäismyyntiyhtiöllä. Vähittäismyyntitoiminnan myyntikatetasojen odotetaan kiristyvän kilpailun myötä pienenevän, ja tuottavuus ratkaistaan kulurakenteen keveyden tai raskauden myötä.

Suur-Savon Sähkö -konsernissa vieraan pääoman osuus kasvaa sähkön siirto- ja jakeluverkostojen ja energiantuotantokapasiteetin investointien vuoksi. Lainasalkun kasvaessa markkinakorkojen kehittyminen on aiempaa merkittävämmässä roolissa rahoituskulujen näkökulmasta. Vuoden 2016 loppua kohti markkinakorot kääntyivät euroalueella nousuun. Tämän nousun oletetaan jatkuvan. Suur-Savon Sähkö -konserni suojautuu korkoriskiltä korkoriskien hallintapolitiikan mukaisilla korkosuojauksilla.

Perustuen sähkön tukkumarkkinahintojen nousuun sekä sähkön siirtoliiketoiminnan investointien myötä nousevaan sallittuun tuottoon, konsernin taloudellisen tuloksen odotetaan lievästi nousevan vuoden 2018, sekä sitä seuraavien lähivuosien aikana. Operatiivisen toiminnan tehostamisen myötä saavutettavat taloudelliset säästöt ovat tärkeitä, ei pelkästään tuloksenteon turvaamisen, vaan ennen kaikkea rahoituksellisen aseman parantamisen myötä. Lähtökohtaisesti tulorahoitus ei riitä konsernin investointien kattamiseen, mutta toimimalla mahdollisimman tehokkaasti sekä investoinneissa että operatiivisessa toiminnassa, voidaan vaikuttaa konsernin velkaantumiseen vuoteen 2028 ulottuvan säävarman verkon rakentamisen takarajan puitteissa.

Liiketoimintojen laajentaminen

Suur-Savon Sähkö -konsernin liiketoiminnot tulevat kehittymään kumppanuuksien kautta uusiin asiakkaille tarjottaviin tuotteisiin. Eri liiketoiminnoissa on aktiivista liiketoiminnan yhteistyön kehittämiseen liittyvää pohdintaa ja valmistelua. Suur-Savon Sähkö -konsernin liiketoiminnoista kaikissa pätevät teollisen logiikan lainalaisuudet suuruuden ekonomian tehokkuuden ja suuruuden tuoman kehityskyvyn osalta. Tämä osaltaan ohjaa tulevaisuuden suunnitelmia energiatoimialan yrityksissä, ja pitää huomioida myös Suur-Savon Sähkö -konsernin liiketoiminnan kehittämisessä.

 

Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa jatkui pienjänniteverkon tasasähkönsiirtoon liittyvä tutkimushanke (Low-Voltage Direct Current, LVDC). Järjestelmään asennetulla akustolla on saatu käytännön kokemusta. Akuston toiminnan seurannalla selvitetään energiavarastojen toimintaa aidoissa jakeluverkko-olosuhteissa. Järjestelmää on tarkoitus edelleen täydentää aurinko- tai tuulivoimalaitteistolla, jolloin järjestelmä olisi lähellä älyverkon rakennetta. Aurinkopaneelin toteutus järjestelmään toteutetaan vuoden 2018 alussa. Älyverkot sisältävät sähkövarastoja ja pienimuotoisia tuotantolaitteistoja, joiden on tarkoitus toimia itsenäisesti silloin, kun yhteys muuhun jakeluverkkoon on poikki.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun XAMK:n kanssa oli tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Etevät-hankkeessa sekä Joustava kotitalous – hankkeessa. Etevät-hankkeessa edistettiin energiatehokkuutta etelä-savolaisissa PK-yrityksissä, ja Joustavan kotitalouden hankkeessa tutkittiin kotitalouksien mahdollisuuksia sähkömarkkinoiden kuormajoustoon.

Juvan lämpökeskuksella testattiin hevosen lannan polttamista HevosWatti – hankkeessa. Hankkeen lupaavat tulokset saattavat hyvinkin johtaa hevosenlannan energiahyötykäyttöön.

Lisäksi konserni on edelleen ollut mukana laajemmassa sähkötekniikan tutkimuspoolissa yhdessä muiden Itä-Suomen haja-asutusalueen energiayhtiöiden (R4) kanssa. Pooli toteuttaa useita tutkimushankkeita, joiden tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä.

 

Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Riskienhallintatyö on osa konsernin vuosisuunnittelua sekä johtamista. Riskienhallintapolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on sekä oman että ulkopuolisen henkilöstön turvallisuus ja sen parantaminen sekä tavoitteiden toteutumista estävien riskien hallinta. Konsernin sisäisen valvonnan periaatteet koskevat kaikkia konsernissa työskenteleviä.


Keskeisimmät ja todennäköisimmät yksittäiset riskit johtuvat sääilmiöistä. Myrskyt ja lumikuormat voivat heikentää tulosta korjauskustannusten ja lain määräämien vakiokorvausten takia.

Toiminta perustuu aikaisempaa enemmän tiedon ja tietovirtojen hallintaan. Tiedon säilyvyyden turvaaminen, tiedon yhtenäisyyden ja oikeellisuuden varmistaminen eri käyttötarkoituksissa sekä tietojärjestelmien jatkuvuuden turvaaminen on liiketoiminnan kannalta kriittistä.

Tietojärjestelmien kriittisyys korostuu poikkeusolosuhteissa. Verkostojen ohjaus-, puhelin- ja työnhallintajärjestelmät ovat kriittisiä suurhäiriöiden tehokkaassa hoidossa. Myös asiakastiedotukseen liittyvä häiriöinfo ja siihen liittyvää tekstiviestipalvelua voidaan pitää keskeisenä poikkeusolojen järjestelmänä. Näiden mahdollinen vikaantuminen vähintäänkin hidastaa verkon vikojen korjausta. Näihin riskeihin liittyvien vaikutusten rajaamiseksi valmiussuunnitelmassa on esitetty toimintamallit kyseisten tilanteiden varalle.

Uusi sähkömarkkinalain sääntelymalli otettiin käyttöön 1.1.2016. Malli itsessään sisältää mahdollisuuden uusia sähköverkkoa toimitusvarmuusvaatimusten mukaisesti. Siirtohintojen tulevan kehityksen kannalta on kuitenkin keskeistä, tuleeko verkko uudistaa vuoden 2028 loppuun mennessä vai voidaanko käyttää lain sallimaa jatkoaikaa uudistuksille joko vuoteen 2032 tai 2036 saakka. Lyhin muutosaikataulu tarkoittaa käytännössä 30 – 40 %:n hintojen korotustarvetta asiakkaille sekä lisäksi lisää riskiä yli-investoinneille muuttotappioalueilla, koska uusittu verkko voi jäädä odotettua vähemmälle käytölle jatkossa.

Merkittävimmät henkilöturvallisuusriskit liittyvät liikenteeseen ja pylvästyöskentelyyn. Myös myrskyt lisäävät merkittävästi henkilöriskin mahdollisuutta, koska verkon korjauksen yhteydessä joudutaan liikkumaan ja työskentelemään vaativissa olosuhteissa.

Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintastrategian tavoitteiden saavuttamista. Merkittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, tuulivoiman vaihtelu, lämpötila, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinta sekä valtioiden välinen sähkön vienti- ja tuontitilanne. Yhtiö suojautuu sähkön hintariskejä vastaan tekemällä sähköjohdannaissopimuksia sekä myynnin, että hankinnan osalta. Suojaustoimintaa varten yhtiö noudattaa emoyhtiön hallituksen hyväksymää energiakaupan ja – hankinnan riskienhallintapolitiikkaa, jonka toteutumista valvotaan systemaattisesti. Konsernin emoyhtiö on toiminut vuoden 2017 aikana kumppanina johdannaisten kauppapaikan suuntaan ja vastuu on siirretty keskinäisellä sopimuksella emoyhtiön ja Lumme Energia Oy:n välillä.

Konsernin korolliset velat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla konsernin tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla. Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti 50 – 75 % vieraan pääoman ehtoisista lainoista on suojattu koronvaihtosopimuksilla.

Yhtiöllä on 20,26 %:n omistusosuus Mankala-periaatteella toimivassa Kymppivoima Oy:ssä. Mankala- periaatteen mukaisesti yhtiöllä on oikeus osakesarjakohtaisesti yhtiön tuottamaan sähköön. Yhtiö vastaa osakesarjakohtaisesti yhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Rahoituskustannuksiin vaikuttavat myös Kymppivoima Oy:n tekemät korkojohdannaissopimukset.

Yhtiö varautuu vahinkoriskeihin tavanomaisten omaisuus- ja vastuuvakuutusten avulla.

Suur-Savon Sähkö -konsernin henkilöstö on toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Työterveyttä ja -turvallisuutta vaarantavat riskitekijät ovat lähinnä henkiseen kuormitukseen ja jaksamiseen liittyviä riskejä. Henkisen työkyvyn tukemisen näkökulmasta tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa on keskeistä.

Konsernissa valmistellaan työterveys ja -turvallisuusjärjestelmä sertifiointivalmiuteen vuoden 2018 aikana. Vastuullisen työnantajan vastuu henkilöstöstä ulottuu myös palveluntarjoajien organisaatioihin, ja kumppaneille tehdään säännöllisesti työterveys-turvallisuusauditointeja.

Vuoden 2017 alussa astui voimaan uusi eläkelaki, joka nosti eläkeikiä. Työurien jatkaminen loppupäästä haastaa organisaatiot tukemaan työkykyä uudella tavalla. Toimintamalleja työn kuvan kehittämiseksi ’senioritehtäviin’ ei vielä ole, mutta tarve sille tulee olemaan.

Konsernissa toimii henkilöstötoimikunta, jossa on työnantajan ja työntekijöiden edustajien välinen foorumi, jossa toteutetaan vuorovaikutusta ja informointia kaksisuuntaisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä.


Henkilöstöä koskevat tiedot

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella:

  2017 2016 2015
Emoyhtiö 64 79 79
Konserni 106 142 263

Tilikauden palkat ja palkkiot milj. euroa:

  2017 2016 2015
Emoyhtiö 3,43 3,88 3,79
Konserni 5,22 6,59 10,28

Tilikauden aikana maksetut rahapalkat olivat emoyhtiössä 3,4 milj. euroa (4,02 milj. euroa 2016) ja konsernissa 5,38 milj. euroa (7,67 milj. euroa 2016).

Suur-Savon Sähkö Oy:n palveluksessa oli vakinaisesti vuoden 2017 alussa 78 henkilöä ja konsernissa vastaavasti 103 henkilöä. Vuoden lopussa vastaava henkilömäärä oli emoyhtiössä 33 ja konsernissa 110. Näistä osa-aikatyötä tekeviä oli emoyhtiössä 1 ja konsernissa 3 henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen luku on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kesäharjoittelijoita oli emoyhtiössä 3 henkilö ja konsernissa 4 henkilöä. Eläkkeelle siirtyi emoyhtiössä 2 henkilöä ja konsernissa 3 henkilöä.

Vuonna 2017 oli käytössä kaikissa konserniin kuuluvissa yhtiöissä ja yksiköissä tulospalkkiojärjestelmä, joka perustui konsernin toiminnallisiin tavoitteisiin.



Yhteiskuntavastuu ja ympäristö

Ympäristökulut ja aktivoidut ympäristömenot on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Konsernissa on laadittu erityinen vastuullisuusohjelma, jossa on tarkasteltu yritysvastuuta eri näkökulmista, ja asetettu tavoitteita yritysvastuun kehittämisessä. Yritysvastuu- ja ympäristötiedot julkaistaan kevään 2018 aikana osana vuosikertomusta yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.sssoy.fi.


Hallituksen ehdotus voittovarojen käyttämisestä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 23.907.200,02 euroa, josta tilikauden voitto on 4.642.451,09 euroa.


Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään:


- osinkona jaetaan 60,00 euroa/osake, yhteensä 4 519 500,00 euroa
- jätetään omaan pääomaan  19 387 700,02 euroa
  23 907 200,02 euroa


 

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiön osakkeet

Emoyhtiössä on 77 708 nimellisarvotonta osaketta sekä yksi osakelaji; kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Maksimi äänimäärä on 10 % yhtiökokouksessa edustetuista äänistä. Emoyhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei ole äänioikeutta. Osakkeita koskee yhtiöjärjestyksen 13 §:n lunastuslauseke ja 14 §:n osakkeiden lunastusvelvollisuus.

Omat osakkeet

Yhtiöllä oli tilikauden lopussa hallussaan 2 383 hankittuja ja lunastettuja omia osakeitaan. Omien osakkeiden osuus osakepääomasta on 3,1 %. Omien osakkeiden hankinnalla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.


Yhtiö ei käyttänyt tilikauden aikana yhtiöjärjestyksen 13 §:n mukaista lunastusoikeuttaan.



Hallinnointiperiaatteet

Suur-Savon Sähkö Oy noudattaa listaamattomalle yhtiölle soveltuvin osin Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Suur-Savon Sähkö Oy:n hallinnointikoodi sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ylläpidetään yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.sssoy.fi kohdassa Yritys – Hallinto ja johtaminen.

Tietoja yhtiön organisaatiosta, johdosta ja tilintarkastajista

Yhtiön osakeomistus kertomusvuoden lopussa oli omistajaryhmittäin:

Omistaja
ryhmä
Omistajien
määrä
Osakkeiden
määrä
%
pääomasta
Kunnat 18 46 440 59,8
Seurakunnat 3 3 980 5,1
Muut yhteisöt ja yritykset 19 20 416 26,3
Yksityiset 345 4 489 5,8
Yhteensä 385 75 325 96,9
Yhtiön hallussa   2 383 3,1
Yhteensä   77 708 100,0

 

Varsinainen yhtiökokous 25.4.2017 yhtyi hallituksen esitykseen voiton käytöstä ja päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa tilivuodelta 2016 osinkoina 47 euroa osakkeelta eli yhteensä 3.540.275,00 euroa.

Yhtiökokous valitsi uusiksi hallintoneuvoston jäseniksi erovuoroisten tilalle;
Esa Lappalaisen tilalle Eero Sistosen, Immo Mönkölän tilalle Tuomo Kärnän, Pekka Toivosen tilalle Tapani Nykäsen ja Tapani Varjuksen tilalle Minna Pöntisen. Tomi Yli-Kyyny oli eronnut hallintoneuvoston jäsenyydestä 5.1.2017. Erovuorossa olevista jäsenistä Risto Huuhka, Marja-Leena Kauppi, Timo Loikkanen ja Matti-Pekka Parkkinen valittiin uudelleen hallintoneuvoston jäseniksi. Valittujen hallintoneuvoston jäsenten toimikausi kestää vuoden 2020 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan 2.6.2017 puheenjohtajaksi Jukka Ollikaisen ja varapuheenjohtajaksi Lasse Partasen. Hallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi uudelleen Jaakko Hänninen ja Juhani Talikka. Erovuoroisista Hannu Mannista ei voitu yhtiöjärjestyksen 6§:n vuoksi valita uudelleen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin hallintoneuvoston jäsen Sakari Ainali. Hallintoneuvosto valitsi hallituksen puheenjohtajaksi edelleen Jaakko Hännisen ja varapuheenjohtajaksi Tiina Snickerin.


Yhtiön hallintoneuvostoon kuuluivat kertomusvuoden päättyessä (suluissa erovuosi):

Jukka Ollikainen, puheenjohtaja kunnanjohtaja, Mäntyharju (2018)
Lasse Partanen, varapuheenjohtaja, maanviljelijä, Sulkava (2018)
Jarkko Fågel, yrittäjä, Hartola (2019)
Teemu Hirvonen, freelancer, Savonlinna (2018)
Heidi Honkanen, maatalousyrittäjä, Hirvensalmi (2019)
Risto Huuhka, konduktööri, Pieksämäki (2020)
Antti Häkkänen, kansanedustaja, Mäntyharju (2019)
Marja Kauppi, fysioterapeutti, Mikkeli (2020)
Tuomo Kärnä, insinööri. Luhanka (2020)
Heli Laamanen, maatalousyrittäjä, Savonlinna (2019)
Jari Liukkonen, maaseutuyrittäjä, Pertunmaa (2019)
Timo Loikkanen, yrittäjä, Enonkoski (2020)
Olli Luukkonen, metsätalousinsinööri, Puumala (2019)
Jaakko Mattila, taksiyrittäjä, Juva (2018)
Ahti Myllys, kuljetusyrittäjä, Rantasalmi (2018)
Matti Mäkinen, kunnanjohtaja, Hankasalmi (2018)
Harri Nissinen, kunnanjohtaja, Joutsa (2018)
Tapani Nykänen, maatalousyrittäjä, Savonlinna (2020)
Matti-Pekka Parkkinen, autoilija, Savonlinna (2020)
Timo Pasonen, yrittäjä, Juva (2019)
Tapio Paunonen, myymäläpäällikkö, Juva (2019)
Minna Pöntinen, tradenomi, Mikkeli (2020)
Kari Rannanpiha, projektipäällikkö, Savonlinna (2018)
Armi Salo-Oksa, yrittäjä, Mikkeli (2019)
Arto Seppälä, kunnallisneuvos, Mikkeli (2018)
Eero Sistonen, toiminnanjohtaja, Rantasalmi (2020)
Jaana Vartiainen, lastentarhanopettaja, Mikkeli (2018)
Ari Yli-Teevahainen, yrittäjä, Heinola (2018)

Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden päättyessä (erovuorovuosi):

Jaakko Hänninen, puheenjohtaja, pitäjänneuvos, Juva (2019)
Tiina Snicker, varapuheenjohtaja, talouspäällikkö, Mikkeli (2018)
Sakari Ainali, musiikinopettaja, Toivakka (2019)
Matti Kunnas, laamanni, Mikkeli (2018)
Heikki Pärnänen, agrologi, Savonlinna (2018)
Juhani Talikka, toimitusjohtaja, Hartola (2019)


 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.4.2017 valitsemat tilintarkastajat ovat:

Juho Himanen, KHT, Mikkeli
Jukka Lievonen, KHT, Savonlinna
Aki Rusanen, JHT, HT, Mikkeli

Varatilintarkastajat:

Harri Jylhä, KHT, Savonlinna
Arto Saarinen, KHT, Jyväskylä


Järvi-Suomen Energia Oy

Järvi-Suomen Energia Oy toimii osana Suur-Savon Sähkö -konsernia. Yhtiön omistaa Suur-Savon Sähkö Oy. Järvi-Suomen Energia Oy harjoittaa emoyhtiöltä vuokraamissaan verkoissa alue- ja jakeluverkkotoimintaa ja toimii näiden verkkojen verkonhaltijana omalla vastuualueellaan.

Liikevaihto oli 109,2 milj. euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen nähden 15,5 milj. euroa. Liikevaihdon kasvu johtui vuoden alussa toteutetusta siirtohintojen korotuksesta sekä verkostoinvestointien kasvusta. Jakelualueen pienenevän väestömäärän ja kasvavan pientuotannon takia liikevaihdon kasvua siirtovolyymin kautta ei ole näköpiirissä. Sähköhäiriöiden määrä oli lähivuosien pienin ja asiakkaiden kokema keskimääräinen häiriöaika oli historian pienin (SAIDI 2,1 tuntia/asiakas, vuonna 2016 8,5).

Sähkömarkkinalain toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamiseksi valmistuneiden verkostoinvestointien määrä oli kaikkien aikojen suurin ollen 47,3 milj. euroa. Lain ensimmäinen välitavoite edellyttää, että vuoden 2019 loppuun mennessä 50 prosentilla vakituisista asiakkaista ei ylity taajamissa 6 tunnin häiriöaika tai haja-asutusalueella 36 tuntia. Tällä hetkellä lain edellyttämä välitavoite täyttyy jo noin 60 prosentilla vakituisista asiakkaista. Toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamiselle haettiin jatkoaikaa kesällä 2016, mutta toistaiseksi hakemukseen ei ole saatu Energiaviraston päätöstä.

Tilinpäätökseen on kirjattu 16 milj. euron konserniavustus emoyhtiölle.

Vakituisen henkilökunnan määrä oli tilikauden lopussa 22.

Hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden päättyessä:

Jukka Tikka puheenjohtaja, Länsi-Savo Oy hallituksen puheenjohtaja, Mikkeli
Martti Lappalainen varapuheenjohtaja, energianeuvos, Rantasalmi
Mikko Hentinen talousneuvos, Joutsa
Arto Pajunen, joka toimi myös yhtiön toimitusjohtajana, Mikkeli.

Hallitus kokoontui vuoden aikana 5 kertaa.

Tilintarkastajina toimivat Juho Himanen KHT ja Aki Rusanen JHT, HT.

Verkkotoiminnan sääntelyn uusi valvontajakso alkoi vuoden 2016 alussa. Malli mahdollisti hintojen korotuksen, mutta lainarahoitusta tarvitaan edelleen sallitun tuoton kasvusta huolimatta. Siirtohintojen korotuksia tullaan jatkossa tekemään valvontamallin sallimissa puitteissa.

Yleisen talouskehityksen ennakoidaan olevan hieman edellisiä vuosia suotuisampaa, mutta energiamäärien ei voi ennustaa juuri kasvavan väestön vähenemisen ja pientuotannon kasvun takia. Mikrotuotantokohteiden kappalemäärän ennakoidaan kasvavan voimakkaasti myös jatkossa. Vuoden 2017 aikana määrä kaksinkertaistui (+ 212 kpl) ja vastaavan kehityksen uskotaan jatkuvan 2018 aikana. Tuotantolaitteistot ovat keskimäärin noin 5 kWp kokoisia. Laitteistoilla on verkoston mitoitukseen vaikutusta lähinnä haja-asutusalueen verkoissa. Näissä verkoissa yhden suuren tai useiden pienempien laitteistojen vaikutuksesta voi alkaa esiintyä ylijännitettä, jolloin verkon vahvistus on tarpeen. Pientuotannosta verkolle aiheutuvien vahvistamiskustannusten periminen laitteistojen haltijoilta olisi otettava yleiseen tarkasteluun. Nykyisen lainsäädännön perusteella pientuotantolaitteistojen aiheuttamat verkon vahvistuskustannukset jäävät käytännössä verkosta sähköä ottavien maksettaviksi, koska pientuotannolta verkkoon annosta perittävän siirtomaksun katoksi on asetettu 0,07 snt/kWh.

Pohjoismaisen taseselvityksen (NBS) siirryttiin 2017 toukokuun alussa. Mittaustietojen keskitettyä käsittelyä (Datahub) varten tietojärjestelmien muutokset ja asiakastietojen tarkistukset ovat menossa. EU -tietosuojaan liittyvä projekti on myös käynnistynyt.

Lumme Energia Oy

Lumme Energia Oy toimii osana Suur-Savon Sähkö –konsernia. Yhtiön omistaa Suur-Savon Sähkö Oy (omistusosuus 79,4 %) ja Etelä-Savon Energia Oy (omistusosuus 20,6 %). Lumme Energia Oy:n toimialana on energian tuotanto, hankinta ja myynti, tähän liittyvä palvelu- ja muu liiketoiminta, energian tuottamiseen ja käyttöön liittyvät järjestelmät sekä konsultaatio. Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. Yhtiö on rekisteröity kaupparekisteriin 27.6.2017 ja varsinainen liiketoiminta on käynnistynyt 1.9.2017. Nyt raportoitu tilikausi on yrityksen ensimmäinen tilikausi, joten vertailutietoja edellisiin vuosiin ei ole käytettävissä. Liikevaihto oli 23,0 milj. euroa ja yhtiön tulos oli 0,367 milj. euroa.

Sähkön vähittäismyynnin ohella Lumme Energia Oy jatkoi omistajayhtiöidensä aloittamaa työtä sähköisen liikenteen edistämisessä sekä mikrotuotantolaitteistojen markkinoinnissa ja myynnissä. Uuden yhtiön perustamiseen liittyen Lumme Energia Oylle kohdistui kertaluontoisia käynnistämisen kustannuksia, jotka pääosin ajoittuivat perustamisvuonna syyskuulle ja lokakuulle. Uuden vähittäismyynnin brändin luominen ja sen markkinointi tulevat vaatimaan usean vuoden ajan merkittävää markkinointiviestinnällistä ponnistelua. Vakituisen henkilökunnan määrä oli tilikauden lopussa 51 henkilöä.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut yhtiön perustamisesta lähtien Markus Tykkyläinen. Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö, Tilintarkastus Inkeröinen & Himanen Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Juho Himanen KHT.

Hallitukseen kuuluivat yhtiön perustamisesta (kesäkuu 2017) lähtien 02.10.2017 saakka

Anna-Leena Kuitunen, hallituksen puheenjohtaja
Erkki Karppanen, hallituksen jäsen
Markus Tykkyläinen, hallituksen jäsen.

02.10.2017 alkaen, ja kertomusvuoden päättyessä, yhtiön hallitus oli

Mikael Venäläinen, hallituksen puheenjohtaja
Erkki Karppanen, hallituksen jäsen
Markus Tykkyläinen, hallituksen jäsen.

Hallitus kokoontui vuoden aikana 7 kertaa.

Sähkön vähittäismarkkinoiden kilpailun odotetaan kiristyvän entisestään. Markkinoille odotetaan tulevan ulkomaisia uusia toimijoita, ja vähittäismarkkinoilla toimivien myyntiyhtiöiden lukumäärän odotetaan pienenevän kiristyvän kilpailun seurauksena. Vuoden 2018 aikana on jo mahdollista nähdä toimialan konsolidaation etenevän.

Lumme Energia Oy:llä on vahva asiakaskanta sekä omistajayhtiöiltä siirtynyt vahvan osaamisen omaava henkilöstö voimavarana. Lumme Energia Oy:llä arvioidaan olevan paremmat edellytykset sopeutua, kehittyä ja aktiivisesti osallistua toimialan kehittymiseen. Yhtiö hakee aktiivisesti kumppaneita yritysjärjestelyihin, tavoitteena kasvattaa vähittäismyynnin markkinaosuutta.

Kerienergia Oy

Suur-Savon Sähkö Oy omistaa 67,0 % Kerienergia Oy:n osakkeista ja loput 33,0 % omistaa Sahakuutio Oy. Yhtiö tuottaa omistajilleen lämpöenergiaa omakustannushintaan Sahakuutio Oy:n kuivaamoille ja Suur-Savon Sähkö Oy:n Kerimäen keskustaajaman kaukolämpöasiakkaille.

Tilikauden 2017 liikevaihto oli 522.975,26 euroa (597.980,08 euroa 2016) ja tilikauden tulos 6,00 euroa (8,50 euroa 2016). Biolämpökeskuksen suunniteltu vuosihuolto tehtiin elokuussa. Uusi tuloilmakone otettiin toukokuussa käyttöön. PIPO asetuksen mukaisesti öljyn tankkausaseman rakentaminen aloitettiin.

Liiketoiminta on kehittynyt suunnitellusti tilikauden päättymisen jälkeen.

Yhtiön hallituksessa toimivat Heikki Tirkkonen puheenjohtajana sekä jäseninä Mika Laine ja Jari Suomalainen. Toimitusjohtajana toimi Harri Karhu.

Yhtiön palveluksessa ei ole ollut henkilökuntaa.

Kerimäen kaukolämpö Oy

Kerimäen Kaukolämpö Oy:n omistus siirtyi tehdyllä osakekaupalla joulu-kuussa 2017 kokonaan Suur-Savon Sähkö Oy:n omistukseen. Omistus-osuus ennen tehtyä kauppaa oli Savonlinnan kaupungilla 60 %:a ja Suur-Savon Sähkö Oy:llä 40 %:a. Tehdyn osakekaupan johdosta yrityksestä tuli osa Suur-Savon Sähkö -konsernia. Yhtiö harjoittaa kaukolämpöliiketoi-mintaa Savonlinnan kaupungin Kerimäellä sijaitsevalla teollisuusalueella.

Tilikauden 2017 liikevaihto oli 63.000,00 euroa (63.000,00 euroa 2016) ja tilikauden tulos 16.247,47 euroa (9.526,83 euroa 2016). Yhtiö on allekirjoittanut sulautumissuunnitelman 29.12.2017, jonka mukaan se tullaan sulauttamaan emoyhtiö Suur-Savon Sähkö Oy:n vuoden 2018 aikana.

Yhtiön hallituksessa tilikauden päättyessä toimivat Harri Karhu puheenjohtajana sekä jäseninä Heikki Tirkkonen, Anssi Luusua, Mika Laine ja Mikael Venäläinen. Toimitusjohtajana toimi Heikki Tirkkonen. Yhtiön palveluksessa ei ole henkilökuntaa.


Sivun alkuun