Vuosikertomus 2019

Energian jakelu

Lumikuormia ja tiivistyvää yhteistyötä

Vuosi alkoi lumisateella. Raskasta lunta tarttui puihin ja alkoi painaa puita linjojen päälle aiheuttaen alkuvaiheessa sähkönkatkoja noin 19 000 asiakkaalle. Lumi aiheutti häiriöitä seuraavaan suojasäähän, aina helmikuun puoliväliin saakka. Pitkään jatkunut vikatilanne nimettiin Aapeliksi. Lähes samanlainen ilmiö vaikeutti sähkönjakelua Aapo-myrskyn takia vuoden lopulla joulukuussa, jolloin lähes 30 000 asiakasta jäi hetkellisesti ilman sähköä. Maakaapelointi näytti jo vaikutustaan, sillä taajamissa sähkönjakelu toimi lähes normaalisti. Haja-asutusalueet olivat lumikuormien takia eniten katkojen kourissa. Lumiongelmat nostivat asiakkaiden kokemat sähköhäiriöt aikaisempia vuosia selvästi korkeammalle tasolle. Keskimääräinen häiriöaika asiakasta kohden oli 13,9 (4,4) tuntia.

Korjausten ja asiakkaille maksettujen vakiokorvausten muodossa häiriöt aiheuttivat yhtiölle kustannuksia 6,7 miljoonan euron verran. Lämpimän sään takia energian siirto väheni 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Toiminnan tehostamisen ansiosta tulos jäi tavoitteesta kuitenkin vain vajaa 3 miljoonaa euroa. Energiaviraston tekemän selvityksen mukaan Järvi-Suomen Energia on viidenneksi tehokkain verkkoyhtiö Suomen 78 sähkönsiirtoyhtiön joukossa.

Linjanrakentamista ja raivausta

Investoinnit sähköverkkoon jatkuivat suunnitelman mukaisesti 47,3 miljoonan euron suuruisena, ja verkkoa uusittiin kaikkiaan 1 000 km. Taajamien maakaapelointi saatiin päätökseen tavoitteiden mukaisesti ja työt jatkuvat haja-asutusalueella. Säävarman verkon piirissä on noin 44 000 asiakasta eli yli 70 prosenttia vakituisista asukkaista.

Säävarmassa verkossa

vakituisista asukkaista yli

 

 

 

70

 

Lumikuormista haja-asutusalueelle aiheutuvien katkosten ehkäisemiseksi tehdään laajamittaista ilmajohtojen tarkastusta ja raivausta vuosittain noin 4,5 miljoonan euron edestä. Johdot käydään läpi säännöllisin väliajoin ja raivaustyössä johtoa uhkaavia puita poistetaan suunnitelmallisesti. Keskijänniteverkko tarkastetaan lentotarkastuksena helikopterilla joka toinen vuosi. Siinä yhteydessä määritellään raivaustarve. Kertomusvuonna keskijänniteverkkoa tarkastettiin ja raivattiin maasta käsin tai helikopterin avulla yli 4000 kilometrin matkalta. Pienjänniteverkkoa tarkastettiin ja raivattiin kävellen noin 3 700 kilometrin matkalta.

Toiminnan kehittämistä ja uusia kumppaneita

Järvi-Suomen Energia panosti toiminnan kehittämiseen aktiivisesti. Uusia, taloudellisia keinoja ja tekniikkaa haettiin erityisesti haja-asutusalueen verkkoratkaisuihin. Sähkön kulutusjouston tarpeet ja yhä kasvava pientuottajien määrä tuovat omat haasteensa verkonrakentamiseen. Aurinkosähkön pientuottajia liitettiin verkkoon vuoden aikana 495 kpl, mikä lisäsi pientuottajien kokonaismäärää noin 50 prosentilla. Valokuituverkkoa eri toimijoiden tarpeisiin rakennetaan verkonrakennuksen yhteydessä noin 300 km vuodessa. Kehitystyötä tehdään aktiivisesti ja vireillä on monia hankkeita ja yhteistyötä LUT-yliopiston, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakulu Xamkin ja monen muun toimijan kanssa.

Kustannustehokkuuden parantamiseksi perustettiin yhteinen valvomoyhtiö, Enerva Oy, Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n, Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n ja Elvera Oy:n kanssa. Enervan palvelukseen siirtyi 8 henkilöä. Asiakaspalvelun hoitamisessa ja asiakastietojärjestelmän kehittämisessä aloitettiin yhteistyö Elenia Palvelut Oy:n kanssa. Sähköliittymien myynnin ja aurinkosähkön liittämisen verkkoon hoitaa Elveran tekninen asiakaspalvelu. Oma viestintästrategia ja yritysilme kirkastettiin ja asiakasviestintään panostettiin aktiivisesti tiivistämällä yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa.

 


   

Entistä ympäristöystävällisempiä sähköasemia

Ympäristöasioiden huomioiminen on arkipäivää sähköverkon suunnittelussa ja rakentamisessa. Erityisenä kehityskohteena on ympäristöriskien eliminoiminen rakentamalla öljynerotuskaivoja sähköasemille.

 

Sähköverkossa tapahtuva ympäristövahinko tarkoittaa pääasiassa muuntajista luontoon valuvaa öljyä. Öljyvalumat ovat aina riski ympäristölle. Pienetkin valumat raportoidaan ja kaikki korjataan ja puhdistetaan aina alkuperäistä tilannetta vastaavaksi. Se on tärkeää, mutta myös kallista, sillä työ tehdään erityisen huolella ja tarkan valvonnan alla. Näitä ympäristöriskejä pienennetään investoimalla sähköasemien muuntaja-altaisiin liitettävillä öljynerotuskaivoilla.

Sähköasemien uudistusten yhteydessä muuntaja-altaat varustetaan öljynerotuskaivoilla, jolloin muuntajista mahdollisesti valunut öljy ei altaan tyhjennyksen yhteydessä vahingossakaan joudu luontoon vaan saadaan tarkasti talteen. Kesällä valmistunut Lapaskankaan sähköasema on hyvä esimerkki nykyaikaisesta tekniikasta ja investoinneista ympäristön hyväksi. Sähköaseman rakentamisen yhteydessä tehtiin muuntajille yhteinen öljynerotuskaivo. Samalla parannettiin sähkön laatua asentamalla sähköasemalle maasulkuvirran kompensointilaitteet. Niiden avulla vähennetään sähkönjakelussa joskus esiintyviä lyhyitä sähkökatkoja, räpsyjä.

Järvi-Suomen Energian alueella on noin 50 kytkin- ja sähköasemaa. Sähköasemista tehdään nyt entistä ympäristöystävällisempiä. Öljynerotuskaivot on rakennettu jo 12 sähköasemalle.
Investoinnit tuottavat tulosta. Vuonna 2018 sähköverkossa tilastoitiin 23 ympäristövahinkoa. Vuonna 2019 vahinkoja tapahtui enää 14. Näistä valtaosa oli muuntajaöljyvahinkoja, mutta joukossa oli myös kolme hydrauliikka- ja dieselöljyvahinkoa.

Lapaskankaan sähköasema

Ympäristö- ja kiinteistöpäällikkö Matti Purasen mukaan Lapaskankaan sähköasema on hyvä esimerkki nykyaikaisesta tekniikasta ja investoinneista ympäristöystävällisyyteen.


 

Aurinkosähkön pientuotannon mittauksessa siirrytään netotusmenetelmään

Järvi-Suomen Energia on aktiivisesti uudistamassa aurinkosähkön tuotannon mittausmenetelmää asiakasystävällisemmäksi. Aurinkosähkön tuotannon ja asiakkaan sähkönkäytön mittauksessa siirrytään ns. netotusmenetelmään, jossa järjestelmiin tuleva tieto huomioidaan jatkossa tunnin jaksoissa niin, että tuotannosta ja kulutuksesta muodostetaan yksi todennettuun laskentaa perustuva tieto, jota käytetään laskutuksen perustana. Näin laskelma verkkoon syötetyn sähkön määrästä ja kulutuksesta perustuu entistä tarkemmin todennettuihin lukuihin. Se tuo pientuottajalle täyden hyödyn verkkoon tuotetusta aurinkosähköstä. Asiakkaiden mittareihin ei tarvitse tehdä muutoksia.

Mittausperusteen muutos vaatii lakimuutoksen ja tarvittavat toimet ovat vireillä viranomaisilla. Järvi-Suomen Energialla muutokseen on varauduttu teknisesti ja järjestelmäpäivityksissä on varauduttu tekemään netotuksen vaatimat muutokset. Mittaustapa otetaan käyttöön heti, kun se lainsäädännön puolesta on mahdollista, suunnitelmien mukaan 1.1.2021. Järvi-Suomen Energia tekee muutokset automaattisesti, ne eivät vaadi asiakkailta toimenpiteitä.



Sähköhäiriöitä asiakasta kohden

201911,6
20185,1
20173,4

Häiriöaika asiakasta kohden

201913,9
20184,4
20172
 

Keskijännitehäiriöiden lukumäärä

20152016201720182019
kappaletta136779861711161646

Siirtoasiakkaita 102 499

Sarake 1
Omakotitalo247810
Rivitalo101150
Kerrostalo10866
Vapaa-ajan asunto38621
Kiinteistö1988
Maatila8975
Muut
 

Sähkön toimitus 1 125 GWh

Sarake 1
Omakotitalo23,00
Rivitalo3,90
Kerrostalo1,4
Vapaa-ajan asunto13,1
Kiinteistöt3,5
Maatila9,9
Muut45,2