Vuosikertomus 2019

Asiakkaan energiansaanti

Sähkönjakelussa haastava vuosi 

Säävarmassa verkossa

 

70

%

 

Alkuvuoden lumisateet painoivat puita linjojen päälle ja aiheuttivat sähkökatkoja noin 19 000 asiakkaalle. Lumen aiheuttamat häiriöt jatkuivat seuraavaan suojasäähän, aina helmikuun puoliväliin saakka. Lähes samanlainen ilmiö vaikeutti sähkönjakelua vuoden lopulla joulukuussa, jolloin lähes 30 000 asiakasta jäi hetkellisesti ilman sähköä. Maakaapeloinnin ansiosta taajamissa sähkönjakelu toimi lähes normaalisti. Haja-asutusalueet olivat lumikuormien takia eniten katkojen kourissa. Lumiongelmat nostivat 

asiakkaiden kokemat sähköhäiriöt aikaisempia vuosia selvästi korkeammalle tasolle. Keskimääräinen häiriöaika asiakasta kohden oli 13,9 tuntia. Edellisen vuoden 2018 vastaava luku oli 4,4 tuntia.

Mittavat investoinnit sähköverkkoon jatkuvat

Vuoden 2019 aikana investoitiin sähköverkkoon 47,3 miljoonaa euroa, ja verkkoa uusittiin kaikkiaan noin 1 000 km. Taajamien maakaapelointi saatiin päätökseen tavoitteiden mukaisesti ja työt jatkuvat haja-asutusalueella. Säävarman verkon piirissä on nyt noin 44 000 asiakasta eli yli 70 prosenttia vakituisista asukkaista.

Yksi vuoden isoimmista hankkeista oli Savonlinnan seudulla, Peltorinteessä ja Tanhuvaarassa, toteutettu 2 miljoonan euron rakennusurakka. Uusi sähköverkko tukee Tanhuvaaran Urheiluopiston toimintaa laadukkaalla sähkönjakelulla. Rantasalmen taajamassa sähkönjakelua varmistettiin maakaapelointi-hankkeella. Kustannukset olivat 2,1 miljoonaa euroa ja hanke työllisti useita eri toimijoita. Tämän ja vuoden 2020 meneillään olevien rakennushankkeiden jälkeen koko Rantasalmen kirkonkylän verkko on saneerattu kattavasti.

Vuoden 2019 aikana investoitiin sähköverkkoon 47,3 miljoonaa euroa, ja verkkoa uusittiin kaikkiaan 1 000 km.

 

Mikkelin Otavassa toteutettiin 2,2 miljoonan euron saneeraustyömaa, jossa tehtiin yhteistyötä IT-palveluita toimittavan MPY:n kanssa. Sähköverkon rakentamisen yhteydessä asennettiin valokuituverkkoa. Kun verkostoa rikastetaan tietoliikenneyhteyksillä, turvaa se sähkönjakelua ja tekee verkostosta ns. älykkään. Samalla toimiva tietoliikenne turvaa nykyaikaisen arjen myös maaseudulla. Se on edellytys digitalisaatiolle: toisaalta erilaisten sähköisten palveluiden luomiselle asukkaiden käyttöön ja toisaalta verkkoyhtiön toiminnan kehittämiselle tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntäen. Tavoitteena on yhteishyvä ratkaisu maakunnan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi.

Asennettujen aurinkopaneelien määräkasvaa edelleen

Uusia

tuotantoliittymiä 

 

478

 

 

Vuoden 2019 loppuun mennessä Järvi-Suomen Energian verkkoon on liitetty 1 022 kpl tuotantoliittymää. Lukumäärä ei ole huomattava, mutta vuositasolla tuotantoliittymien kasvu sen sijaan on huomattavaa. Vuoden 2018 lopussa lukumäärä oli 544 liittymää.

Uusi yhtiö Enerva huolehtii energiaverkkojen valvonnasta

Vuonna 2019 perustettiin uusi valvomoyhtiö Enerva, joka toimii ensisijaisesti Kaakkois-Suomen alueella. Yhtiön omistajina ovat Lappeenrannan Energiaverkot, Kymenlaakson Sähköverkko ja Elvera. Järvi-Suomen Energian verkosto on otettiin ensimmäisenä valvonnan piiriin ja näin yhtiö on toiminut pilottiroolissa uuden palvelumallin käyttöönotossa.

Ratkaisu tukee alueellista liiketoimintaa ja myös kriittisen infran toimintoja. Kun jaetaan vastuuta eri tahoille, ei jäädä yhden kortin varaan. Enervan syntyessä osaamispääomaa siirtyi Järvi-Suomen Energiasta Enervalle, mikä on ollut merkittävä panos Järvi-Suomen Energialta yhteisen hyvän rakentamiseksi ja toiminnan sujuvaksi aloitukseksi.

Kansainvälistä yhteistyötä sähkönjakelun kehittämiseksi

Järvi-Suomen Energia osallistui kansainväliseen Anywhere-hankkeeseen vuosina 2016-2019. Anywhere oli kansainvälinen, Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horizon2020 rahoittama hanke. Siinä kehitettiin menetelmiä ja työkaluja erilaisten sään ääriolosuhteiden aiheuttamien kriisitilanteiden hallintaan.

 

Mukana oli 11 maata Euroopasta. Suomesta hankkeessa olivat mukana Ilmatieteen laitos ja Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitokset sekä Järvi-Suomen Energia tukiryhmän jäsenenä ja testiosapuolena. Järvi-Suomen Energian rooli oli olla asiantuntijana, kuinka turvata sähkönjakelu sään aiheuttamissa kriiseissä. Järvi-Suomen seutua ovat koetelleet sekä matalapaine- että ukkosmyrskyt sekä myös lumikuormien aiheuttamat hankaluudet. Tykönämme on kehittynyt varautumisen ja kriisinhallinnan hyviä käytäntöjä, joiden jakamisesta hankkeessa oli kyse.

SASSE-projekti

Anywhere-hankkeeseen liittyvä Sasse-projekti on Ilmatieteen laitoksen ja kolmen Itäsuomalaisen jakeluverkkoyhtiön yhteistyötä. SASSE-ennustemalli laskee säätilan ja sähköverkon vikaantumisen historiatiedoista muodostetun todennäköisyysennusteen sähköverkon häiriöille. Ensivaiheessa luotiin ukkosmyrskyjä tarkasteleva malli ja vuonna 2019 keskityttiin luomaan mallia matalapainemyrskyjen ennustamiseen. Tavoitteena on ennustaa myrskytilanteen vaikuttavuuksia myös kustannusten näkökulmasta.

Tällä hetkellä malli laskee muun muassa sähköttömien asiakkaiden ennustettua määrää ja ukkosmyrskytilanteesta kertyvää KAH-kustannusta jakeluverkkoyhtiölle. Jakeluverkkoyhtiölle myrskystä koituvien suorien kustannusten kuten verkon korjaaminen ja asiakkaille maksettavat vakiokorvaukset eivät toistaiseksi ole mukana laskentamallissa.

 

Anywhere (enhancing emergency management and response to extreme weather and climate events) tarkoittaa suomeksi sään ja keliolosuhteiden aiheuttamien häiriötilanteiden eturintamassa työskentelevien tahojen tukemista työssä. Hankkeeseen kuuluu Sasse-projekti eli sään aiheuttamien sähkönjakelun suurhäiriöiden ennustaminen.


 

Toimenpiteet, tavoitteet ja mittarit

Joustava sähköverkkopalvelu 

Tavoitteena on selvittää joustoresurssien tekniset ja liiketoiminnalliset mahdollisuudet.  Joustoresursseilla tarkoitetaan erilaisia ratkaisuja sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainottamiseen. Esimerkiksi sähköautojen tai akkuteknologian hyödyntäminen sähkön varastoimiseen takaa sen, että asiakkailla on sähköä käytettävissä silloin kun he sitä tarvitsevat. Asiakkaalle kehitystyö tarkoittaa sitä, että käytettävissä on entistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää omaa sähkön pientuotantoa esimerkiksi aurinkopaneeleilla.

Aikataulutavoitteena on saada hankkeet valmiiksi ja kattava näkemys vuoteen 2022 mennessä.

Selvityksiä ja tutkimuksia tehdään useissa hankkeissa. LUT-yliopiston Joustava ja toimitusvarma Asiakkaan energiansaantisähköverkko -tutkimushankkeessa haetaan ratkaisuja tulevaisuuden sähkönjakelulle harvaanasutulla maaseudulla. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:n Sähkökärppä -hankkeessa tutkitaan kulutusjoustoa, joka tarkoittaa mm. sähkönkulutuksen tasoittamista kodeissa, jotta sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoa helpotetaan. Ammattikorkeakoulun lopputyössä selvitetään akustojen hyödynnettävyyttä sähkön laadun parantamiseksi ja akustojen käyttöä tehoreservinä. Myös muita hankkeita on suunnitteilla, kuten energiayhteisön pilottikohde, mutta ne odottavat lainsäädännön kehitystä.

Hankkeen onnistumista seurataan oheisilla mittareilla:

  • Selvitys valmis, onko teknistaloudellisesti kannattavaa akustolla parantaa sähkönlaatua ja missä mittakaavassa.
  • Selvitystyö valmis, kuinka kuormanjoustot toteutettavissa ja kuinka vaikuttaa liiketoimintaan ja siirtotekniikkaan.
  • Uudenlaiset teknologiat sähkön jakelussa.