Hallituksen toimintakertomus

Konserni

Suur-Savon Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Suur-Savon Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt: Järvi-Suomen Energia Oy (emoyhtiön omistusosuus 100 %), Lumme Energia Oy (100 %) ja Kerienergia Oy (67,0 %). Lumme Energia muodostaa oman alakonsernin, jonka emoyhtiönä toimii Solarigo Systems Oy (Lumme Energia Oy:n omistusosuus 50,15 %), Solarigo Oy (100 %) ja Nurmon Aurinko Oy (90 %). Tytäryhtiöiden toiminta ja talous on selostettu lyhyesti tässä toimintakertomuksessa.

Lisäksi konserniin kuuluvat seuraavat emoyhtiön kokonaan omistamat yhtiöt, joilla ei ole varsinaista liiketoimintaa, osalla yhtiöistä on osakeomistuksia:

Anttolan Lämpö Oy, Enonkosken Lämpö Oy, Etelä-Savon Vesi Oy, Hirvensalmen Lämpö Oy, Jaalan Lämpö Oy, Järvi-Suomen Lämpö Oy, Järvi-Suomen Valo Oy, Järvi-Suomen Vesi Oy, Kymppienergia Oy, Kerimäen Lämpö Oy, Leivonmäen Lämpö Oy, Luhangan Lämpö Oy, Mikkelin Energia Oy, Pertunmaan Lämpö Oy, Ristiinan Lämpö Oy, Savonrannan Lämpö Oy, Sulkavan Lämpö Oy, Suur-Savon Sähkökone Oy.


Tilikauden aikana tapahtuneet muutokset konsernirakenteessa

Lumme Energia Oy:stä tuli 1.4.2019 tehdyllä osakekaupalla täysin Suur-Savon Sähkö Oy:n omistama yhtiö, kun se osti 20,6 % osakkeista Etelä-Savon Energia Oy:ltä. Lumme Energia Oy osti 13.6.2019 tehdyllä osakekaupalla enemmistön, 50,15 % Solarigo Systems Oy:stä. Solarigo Systems Oy muodostaa oman alakonsernin, johon kuuluvat Solarigo Oy ja Nurmon Aurinko Oy. Lumme Energia Oy muodostaa näin ollen myös oman alakonsernin. Muilta osin konsernirakenteessa ei vuoden 2019 aikana ole tapahtunut muutoksia.

Arvio yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeimmät seikat

Konsernin liikevaihto oli 154,2 milj. euroa (148,0 milj. euroa 2018) ja nousi edellisvuodesta 4,2 %. Emoyhtiön liikevaihto oli 67,6 milj. euroa (67,0 milj. euroa 2018). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 18,7 milj. euroa, joka oli 0,3 milj. euroa edellisvuoden (18,4 milj. euroa) tulosta parempi. Emoyhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli -3,0 milj. euroa (-4,3 milj. euroa 2018). Emoyhtiön kirjaamat tuloverot olivat 2,2 milj. euroa ja konsernissa kirjattiin veroja yhteensä 3,4 milj. euroa. Konsernissa laskennallisten verojen vähentyminen oli 0,3 milj. euroa. Emoyhtiön tilikauden voitto oli 8,6 milj. euroa (7,0 milj. euroa 2018) ja konsernin tilikauden voitto oli 15,2 milj. euroa (14,6 milj. euroa 2018).


Energiankulutus indikoi yleistä talouden kehitystä valtakunnallisesti ja paikallisesti. Valtakunnallisesti sähkön kulutus pieneni vuonna 2019 yhteensä -1,5 %. Suur-Savon Sähkö -konsernin toiminta-alueella sähkön käyttö pieneni vuonna 2019 -2,6 %, ja lämpötilakorjattuna pienenemistä oli -0,6 %. Yhtiön verkkoalueella siirretty sähkön määrä oli 1 126 GWh (1 155 GWh 2018). Suur-Savon Sähkö -konsernin sähköverkkoon asennettiin uusia liittymiä 259 (275), mutta vanhoja liittymiä purettiin 150 (176), joten nettomuutos oli 109 (99). Käyttöpaikkoja verkossa oli vuoden lopussa 102 499, ja käyttöpaikkojen määrä pieneni - 184 käyttöpaikalla. Käyttöpaikkojen pieneneminen johtui Savonlinnassa puretuista kerrostaloista, joissa jokaisen puretun liittymän takana on kymmeniä käyttöpaikkoja.

Tukkusähkömarkkinoiden hinta pysyi korkeana, keskimäärin fyysisen sähkön spot-hinta oli 44,04 €/MWh (46,8 €/MWh 2018) Suomen hinta-alueella. Yhden €/MWh muutos tukkusähkömarkkinoilla nostaa tai laskee Suur-Savon Sähkö – konsernin sähköntuotannon arvoa vuodesta riippuen noin 0,4 - 0,5 miljoonaa euroa. Riskienhallinnallisista syistä tuotannon tuloksen volatiliteettia pienennetään johdannaissopimuksilla, joten spot-hinnan muutokset eivät sellaisenaan siirry tulokseen.

Kaukolämmön myyntiä konsernilla oli 284 GWh (288 GWh 2018). Vuosi 2019 oli lämmitystarveluvulla laskettuna 0,7 % vuotta 2018 lämpimämpi, ja 9,5 % pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpi. Lämpöasiakkaiden määrä oli vuoden lopussa 1513, lisäystä edellisvuoteen oli 5 asiakasta. Lämmin säätila osittain selittää Suur-Savon Sähkö – konsernin alueella kulutetun sähkön ja kaukolämmön kulutuksen pienentynyttä tasoa.

Toimialueen sähkön, kaukolämmön ja höyryn tuotannossa käytettyjen kotimaisten polttoaineiden osuus oli yhteensä 98,2 %, josta puuta 88,6 % ja turvetta 9,6 %. Öljyn osuus energiantuotannon polttoainekäytössä oli vain 1,8 %. Sähköenergian myynti oli 1 290 GWh, mikä oli -12,8 % edellisvuotta vähemmän.

Sähkön tuotantoresurssien tuotannosta 297,2 GWh oli Kymppivoiman kautta omistetuilla osakkuusvoimalaitoksilla tuotettua sähköä. Omalla alueella, Vaajakosken ja Kissakosken vesivoimalaitoksilla tuotettiin 21,9 GWh, sekä Järvi-Suomen Voima Oy:n osakkuusvoimalaitoksella tuotettiin 65,5 GWh. Sähkön tuotanto omilla ja osakkuusvoimalaitoksilla oli yhteensä 384 GWh (412 GWh 2018).

Konsernin henkilöstökuluihin sisältyy vuoden 2019 tulospalkkiovaraus 0,3 milj. euroa. Vuoden 2019 tulospalkkiot vastaavat konsernissa keskimäärin 15 päivän palkkaa. Tulospalkkiot maksetaan tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen keväällä 2020.

Suunnitelman mukaiset poistot emoyhtiössä olivat 26,9 milj. euroa. Lisäpoistoa kirjattiin 3,7 milj. euroa. Emoyhtiön kokonaispoistot olivat 61,1 % EVL:n mukaisista enimmäispoistoista. Konsernin suunnitelman mukaiset poistot olivat 27,5 milj. euroa (25,6 milj. euroa 2018).

Emoyhtiön liikevoitto oli -2,0 milj. euroa ja konsernin liikevoitto 20,0 milj. euroa. Rahoituskulut olivat emoyhtiössä 1,0 milj. euroa ja konsernissa 1,3 milj. euroa. Yhtiön johto on arvioinut pysyviin vastaaviin sisältyvien osakkeiden tuotto-odotuksia ja päättänyt tehdä Suomen Energiavarat Oy:n osakkeisiin liittyen 3,0 milj. euron arvonalennuksen ja Järvi-Suomen Voima Oy:n Ristiinan voimalaitokseen kohdistuviin osakkeisiin 0,2 miljoonan arvonalennuksen. Arvonalennukset on esitetty tuloslaskelmassa kohdassa rahoituskulut. Emoyhtiö sai osinkoja Suomen Energiavarat Oy:ltä (VAPO-omistus) 1,5 milj. euroa sekä Voimapiha Oy:ltä (Ruotsin Kraftgården AB -osuuksia) 1,4 milj. euroa. Emoyhtiön tulokseen kirjattiin 17,5 milj. euron suuruinen konserniavustus tytäryhtiö Järvi-Suomen Energia Oy:ltä.

Konsernin kokonaisinvestoinnit olivat 64,7 milj. euroa, josta sähkön siirto- ja jakeluverkon osuus oli 50,7 milj. euroa. Emoyhtiön investoinnit olivat 53,4 milj. euroa. Sähkön toimitusvarmuutta parannettiin konsernissa kaapeloimalla taajamien syöttöjohtoja ja siirtämällä haja-asutusalueilla verkkoa mahdollisuuksien mukaan teiden varsille. Taajamien maakaapelointi toiminta-alueella on liki valmis. Säävarman verkon rakentaminen näkyy jo nyt myönteisenä kehittymisenä sähkön toimitusvarmuuden paranemisena. Usean sääolosuhteiltaan rauhallisemman vuoden jälkeen vuoden 2019 aikana oli sekä vuoden alkupuolella että loppupuolella merkittäviä lumikuormista sekä myrskytuulista johtuneita suurhäiriöitä. Tammikuun alusta helmikuun puoleen väliin saakka lumen kertyminen puihin aiheutti pitkittyvän, taloudellisesti sekä henkilöstön kuormituksen näkökulmasta raskaan poikkeusolosuhteen. Alkuvuoden sääolosuhteiden kustannus nousi tasolle 4,4 miljoonaa euroa. Joulukuun lopussa Aapo -lumimyräkän kustannukset nousivat noin 2,2 miljoonaan euroon. Huomioiden vielä kesäkauden pienemmät myrskytuulien aiheuttamat ongelmat, kokonaisuudessaan myrsky- ja lumikuormaongelmien kustannus oli noin 7 miljoonaa euroa vuodelle 2019.

Liittymismaksujen lisäys konsernissa oli 1,5 milj. euroa. Liittymismaksut konsernitaseessa olivat 164,3 milj. euroa. Taseen loppusumma oli emoyhtiössä 505,8 milj. euroa ja konsernissa 529,3 milj. euroa.

Konsernissa lyhennettiin lainoja tilikaudella 7,0 milj. euroa, josta eläkelainojen osuus oli 0,5 milj. euroa. Uusia lainoja ei nostettu.


Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut:

  Konserni     Emoyhtiö    
  2019 2018 2017 2019 2018 2017
Liikevaihto milj. € 154,2 148,0 138,9 67,6 67,0 89,1
Liiketulos % 13,0 13,6 10,8 -2,9 -4,0 1,9
Sijoitetun pääoman tuotto (RONA) 4,2 4,5 3,6 0,28 -0,1 0,3
Omavaraisuusaste % 30,3 29,5 31,8 34,4 33,2 35,0
Quick Ratio 1,4 1,5 0,7 1,3 1,6 0,9


Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Suur-Savon Sähkö – konsernin liiketoimintamallia kehitetään siten, että konsernin henkilöstö keskittyy pääomavaltaisten toimintojen strategiseen johtamiseen, strategiseen suunnitteluun, omaisuuden hallintaan ja kumppanuuksien hallintaan. Tällä liiketoimintamallin kehittämisellä pyritään muodostamaan liiketoiminnan tueksi vahva ja kehittyvä kumppanuusverkosto, joka tuo liiketoiminnan tueksi skaalautuvuutta, kustannustehokkuutta, sekä erikoisosaamista ja vaativien osa-alueiden kehityskykyä.

Vuoden 2019 aikana kehitettiin taloushallinnon perusprosesseissa yhteistyötä Azets Insight Oy:n kanssa, jolle taloushallinnon perusprosessit ulkoistettiin vuoden 2018 lopussa. Azets Insight Oy:n palvelukseen siirtyi viisi henkilöä.

Vuoden 2019 alussa ICT lähitukipalvelu siirtyi Marskidata Oy:n palvelutuotantoon. Marskidata Oy:lle siirtyi yksi henkilö.

Elvera Oy:lle siirtyi Järvi-Suomen Energia Oy:lle tarjottava tekninen asiakasneuvonta, sisältäen liittymämyynnin, vuoden 2019 alussa. Elvera Oy:lle siirtyi tässä järjestelyssä Lumme Energia Oy:ltä kolme henkilöä.

Järvi-Suomen Energia Oy solmi palvelusopimuksen Empower O:yn kanssa koskien mittausdatan laadun hallintaa keväällä 2019.

Toukokuussa aloitti toimintansa uusi käyttökeskusyhtiö Enerva Oy, joka on Elvera Oy:n, Järvi-Suomen Energia Oy:n, Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n sekä Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n yhteisesti omistama palveluyhtiö. Enerva Oy:n kehityskyky sähköverkoille tuotettavien palveluiden digitalisaation kehittämisessä on yhdistetyin resurssein aiempaa parempi. Enerva Oy:n keskitetty käyttökeskus sijaitsee Mikkelissä.

Kesäkuussa sähkön siirron ja kaukolämpötoiminnan asiakaspalvelu, sekä asiakastiedon hallinta siirtyi Elenia Palvelut Oy:n palvelutuotantoon, missä yhteydessä Elenia Palvelut Oy:n palvelukseen siirtyi kahdeksantoista henkilöä.

Kesäkuussa myös toteutettiin kauppa, jossa Lumme Energia Oy osti enemmistöosuuden Solarigo Systems Oy:stä, joka on Suomen johtavia teollisen mittakaavan aurinkosähkövoimaloiden toimittajista.

Elvera Oy:n ja Suur-Savon Sähkö Oy:n välinen kaukolämpöliiketoiminnan käyttö- ja kunnossapitosopimus uusittiin kesäkuussa 2019, minkä yhteydessä yhteistoiminnan rooleja ja vastuita selkeytettiin. Tässä yhteydessä Suur-Savon Sähkö Oy:n henkilöstömäärä kaukolämpötoiminnassa pieneni kolmella henkilöllä. Yksi henkilö irtisanoutui, yksi siirtyi Elvera Oy:lle, ja yksi henkilö irtisanottiin.

Sähkönsiirtohintoja nostettiin 1.7.2019 hieman alle 10 %. Tariffikorotuksen taustalla on siirto- ja jakelutoiminnan investointien aiheuttaman ulkoisen lainatarpeen pienentäminen. Järvi-Suomen Energia Oy:n tulee rakentaa säävarma sähköverkko vuoden 2036 loppuun mennessä
Lokakuussa Suur-Savon Sähkö Oy teki sitovan päätöksen osallistua Kymppivoima Oy:n kautta omistamansa Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n tuulivoimaosakesarjan mahdollistamaan osuuteen Teuvaan investoitavaan tuulivoimapuistoon. Suur-Savon Sähkö Oy:n osuus kattaa viidensadan sähkölämmitteisen omakotitalon sähkön vuosikulutuksen.

Marraskuussa Suur-Savon Sähkö Oy:lle luovutettiin tuotantokäyttöön Calefa Oy:n lämpöpumpputeknologiaan sekä Savosolar Oy:n aurinkolämpökeräimiin perustuva Suomen suurin auringon lämpöä hyödyntävä kaukolämpötuotantolaitos. Aurinkoenergialla ja lämpöpumpulla leikataan Puumalan kaukolämmöntuotannossa tehokkaasti öljyn käyttöä.


Strategia

Konsernin toimintaa ohjaa joulukuussa 2017 hyväksytty strategia konsernin toiminnan kehittämiseksi vuosille 2018 – 2022. Strategian perusoletuksena on käynnistyneen talouden nousukauden jäävän lyhytkestoiseksi ja siirryttävän uuteen taantumajaksoon 2020 luvun alkupuolella.


Konserni keskittyy yhdyskunnan perusinfrastruktuurin rakentamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen siten, että ’haltuun uskotusta omaisuudesta’ pidetään huolta ja yhdyskunnan perusinfrastruktuuriin liittyvän liiketoiminnan arvoa kehitetään myönteisesti.

Konsernin pääomavaltaisissa toiminnoissa terävöitetään entisestäänkin investointitehokkuuden parantamista, kumppanusmallien kehittämistä, sekä huoltovarmuuden parantamista. Pääomavaltaisissa liiketoiminnoissa sijoitetun pääoman tuotto on laadullisten kriteerien ohella määräävä mittari.

Työvoimavaltaisissa liiketoiminnoissa haetaan tehokkuuteen tähtääviä rakenteita tavoitellen ’jokaiselle tunnille tulee tuottavaa työtä’. Tämä tarkoittaa toimintojen yhdistämistä, kumppanuuksien rakentamista, sekä ulkoistuksia.

Konsernirakenteen kehittyessä nämä linjaukset johtavat siihen, että sähkön siirtoliiketoiminnan, tuotantoliiketoiminnan ja kaukolämpöliiketoiminnan organisaatiot konsernissa kehittyvät enenevässä määrin tilaajaorganisaatioiksi. Vuoden 2019 aikana jatkettiin liiketoimintamallin kehittämistä strategian mukaisesti kumppanuuksia rakentamalla.

Konsernitalouden johtamista ohjaa operatiivisen tehokkuuden ja kannattavan kasvun hakeminen siten, että investointien edellyttämä velkaantuminen saadaan konsernitasolla pidettyä maltillisena. Energiantuotantolaitteistoja kehitetään huoltovarmuuden, kehittyvien teknologioiden, sekä asiakastarpeiden mukaisesti. Kaukolämpöliiketoiminnan osalta lämpökattiloiden uusiminen tulee jatkossakin olemaan jatkuvaa toimintaa.

Vuoden 2019 lopulla linjattiin konsernin johtamisen painopisteiksi vuodelle 2020 voimassa olevan konsernistrategian puitteissa i) toiminta-alueen elinvoimaisuuden kehittäminen, ii) hiilidioksidivapaan energian tuotannon kehittäminen, iii) vastuullinen konsernitalouden hoitaminen, sekä iv) henkilöstön ’elämän tasapainon’ tukeminen.


Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Vuoden 2020 tammi-helmikuu olivat poikkeuksellisen lämpimiä. Tammikuun lämmöntarve oli 36 % vuoden 2019 tammikuuta pienempi, ja 31 % pitkän aikavälin keskiarvoa pienempi. Myös helmikuun lämmöntarve jäi runsaasti normaalista. Lämmin säätila heijastuu sähkön siirtoliiketoiminnan liikevaihtoon, sähkön vähittäismyynnin liikevaihtoon, sähkön tuotannon volyymiin sekä liikevaihtoon, sekä koko konsernin tulokseen negatiivisesti. Lämpimän alkuvuoden vaikutukset voivat ainakin osittain tasoittua loppuvuoden aikana.

 

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Taloudellinen kehitys

Energialiiketoiminnan perinteiset liiketoiminta-alueet, kuten sähkön siirto ja jakelu, kaukolämpötoiminta, sekä sähkön tuotanto ovat sidoksissa yleiseen talouden kehittymiseen. Talouden nousu- ja laskusuhdanteet heijastuvat usein energialiiketoiminnan volyymeihin ja katteisiin.


Suur-Savon Sähkö – konsernin sähköntuotantoresurssit ovat jo nyt hyvin vähäpäästöiset ja ensivuosikymmenen alkupuolella liki kokonaan hiilidioksidivapaata vesivoimaa, ydinvoimaa, sekä uusiutuvilla puupolttoaineilla tuotettua sähköä. Suur-Savon Sähkö – konserni tulee lähivuosina investoimaan myös tuulivoimaan. Kun samaan aikaan eurooppalaisen päästöoikeusmarkkinan hintataso on noussut voimakkaasti, mahdollisesti pysyväluonteisestikin, vähäpäästöiseksi kehitetty Suur-Savon Sähkö – konsernin sähköntuotantokapasiteetti hyötyy tästä kehityksestä.

Sähkön siirtoliiketoiminnassa on astuttu lievästi pienenevien volyymien aikaan. Tuottavuus ei sähkön siirtoliiketoiminnassa enää tule orgaanisen volyymin kasvun kautta. Siirtoliiketoiminnan tuottavuutta määrittelee keinotekoisen kilpailuelementin monopoliliiketoimintaan tuonut sähkön siirtoliiketoiminnan valvontamalli, sekä liiketoiminnan optimointi tuota valvontamallia vasten. Siirtoliiketoiminnan tuottopotentiaali valvontamallin myötä tapahtuu verkoston arvoa mahdollisimman tehokkain investoinnein nostamalla, sekä operatiivista tehokkuutta jatkuvasti parantamalla. Meneillään oleva sähkön siirtoliiketoiminnan valvontamallin valvontajakso antaa kohtuulliset edellytykset jopa parantaa Suur-Savon Sähkö- konsernin sähkön siirto- ja jakelutoiminnan kannattavuutta.

Sähkön myyntitoiminnassa ennakoidaan kilpailun edelleen kiristyvän. Toimialalla on yli seitsemänkymmentä vähittäismyyjää. Vähittäismyyjien määrän odotetaan pienenevän rajusti lähivuosien aikana. Menestystekijöitä kilpailun kiristyessä on kustannuskilpailukyvyn kehittyminen kilpailijoita nopeammin, skaalautuvuutta ja kehityskykyä erityisosaamisalueisiin omaavan liiketoimintamallin kehittäminen, sekä innovatiivisuus asiakkaille tuotettavan lisäarvon luomiseen.

Suur-Savon Sähkö -konsernissa vieraan pääoman osuus kasvaa sähkön siirto- ja jakeluverkostojen ja energiantuotantokapasiteetin investointien vuoksi. Rahoituksellisten riskien hallinnan merkitys konsernissa kasvaa.

Perustuen yleisen taloudellisen kehityksen hidastumiseen, ja sen vaikutuksiin niin energiahyödykkeiden hintoihin kuin energian kulutukseen, Suur-Savon Sähkö – konsernin liikevaihto perinteisissä energialiiketoiminnoissa saattaa jopa pienentyä. Kasvua konsernin liikevaihtoon tuovat investoinnit hiilidioksidivapaaseen energiantuotantoon ja tuottavuutta parantaa yhteistyö kumppaneiden kanssa, sekä terävöityvä hankintatoimi.


Liiketoimintojen laajentaminen

Orgaaninen kasvu konsernin perinteisellä toiminta-alueella on vähäistä. Toiminta laajenee hiilidioksidivapaan energiantuotannon investoinnein, ja konserni rakentaa myös valokuituverkkoa säävarman sähköverkon rakentamisen yhteydessä. Valokuituverkosto mahdollistaa tiivistyvän yhteistyön teleoperaattoreiden kanssa, mutta myös energiaan liittyvän tiedon aiempaa tehokkaamman siirron sekä verkosto- ja tuotantolaitosten käytön sekä kunnossapidon digitalisaatiokehityksen.

 

Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa jatkui pienjänniteverkon tasasähkönsiirtoon liittyvä tutkimushanke (Low-Voltage Direct Current, LVDC). Järjestelmään asennetulla akustolla sekä aurinkosähkövoimalalla on saatu käytännön kokemusta itsenäiseen saarekeajoon kykenevästä monimuotoisesta kokonaisuudesta.


Konserni oli mukana vuoden 2018 lopussa valmistuneessa ’Sähköasiakas 2030’ tutkimuksessa. Tätä tutkimusta tulee seuraamaan jatkohanke, joka auttaa maakunnallisten sähköyhtiöiden toiminnan kehittämisessä muuttuvassa energiatuotannon- ja siirron toimintaympäristössä.

Suur-Savo Sähkö Oy on mukana Lappeenrannan teknillisen yliopiston hajautettujen energiaresurssien tutkimushankkeessa, joka auttaa ymmärtämään erilaisten hajautetun tuotannon laitosten sekä akustojen dynamiikkaa jakeluverkostossa.

Vuoden 2019 lopussa käynnistyi kaksi diplomityötä aurinkosähkön sekä akustojen hyödyntämiseen liittyen. Toisessa diplomityössä tutkitaan akustojen kaupallista hyödyntämistä sähkön laadun turvaamisessa sekä sähköverkon taajuuden hallinnassa. Toinen diplomityö tutkii aurinkovoimalaitosten hyödyntämistä myös jakeluverkoston loistehon hallinnassa.

 

Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Riskienhallintatyö on osa konsernin vuosisuunnittelua sekä johtamista. Riskienhallintapolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on sekä oman, että ulkopuolisen henkilöstön turvallisuus ja sen parantaminen, sekä tavoitteiden toteutumista estävien riskien hallinta. Konsernin sisäisen valvonnan periaatteet koskevat kaikkia konsernissa työskenteleviä. Vuoden 2019 syksyllä konsernin riskikuva päivitettiin ja tämä johtaa vakuutussuojan arviointiin. Vuoden 2019 lopulla konserni kilpailutti sisäisen tarkastuksen kumppanin, ja sisäisen tarkastuksen ohjelma päivitetään Q1-20 aikana.


Keskeisimmät ja todennäköisimmät yksittäiset riskit johtuvat sääilmiöistä. Myrskyt ja lumikuormat voivat heikentää tulosta korjauskustannusten ja lain määräämien vakiokorvausten takia.

Toiminta perustuu aikaisempaa enemmän tiedon ja tietovirtojen hallintaan. Tiedon säilyvyyden turvaaminen, tiedon yhtenäisyyden ja oikeellisuuden varmistaminen eri käyttötarkoituksissa, sekä tietojärjestelmien jatkuvuuden turvaaminen on liiketoiminnan kannalta kriittistä.

Tietojärjestelmien kriittisyys korostuu poikkeusolosuhteissa. Verkostojen ohjaus-, puhelin- ja työnhallintajärjestelmät ovat kriittisiä suurhäiriöiden tehokkaassa hoidossa. Myös asiakastiedotukseen liittyvä häiriöinfo ja siihen liittyvää tekstiviestipalvelua voidaan pitää keskeisenä poikkeusolojen järjestelmänä. Näiden mahdollinen vikaantuminen vähintäänkin hidastaa verkon vikojen korjausta. Näihin riskeihin liittyvien vaikutusten rajaamiseksi valmiussuunnitelmassa on esitetty toimintamallit kyseisten tilanteiden varalle.

Uusi sähkömarkkinalain sääntelymalli otettiin käyttöön 1.1.2016. Malli itsessään sisältää mahdollisuuden uusia sähköverkkoa toimitusvarmuusvaatimusten mukaisesti. Sähkömarkkinalaki johtaa käytännössä investointien toteuttamiseen vahvempiin ja kalliimpiin ratkaisuihin, kuin mitä ilman sähkömarkkinalakia toteutettaisiin. Sähkömarkkinalain mahdollistaman kohtuullisen sallitun tuoton pysyvyys on liiketoimintariski. Mikäli säävarman verkon rakentamisessa velkaannutaan paljon ja sitten lainsäädännön sallima kohtuullinen tuotto rajattaisiinkin matalammalle tasolle, liiketoiminnan kassavirta voi muodostua ongelmaksi. Viitteitä sähkömarkkinalain muutoksista ei kuitenkaan kirjoitushetkellä ole.

Merkittävimmät henkilöturvallisuusriskit liittyvät liikenteeseen, sähköturvallisuuteen asennustöissä, tapaturmiin tuotantolaitosympäristössä ja pylvästyöskentelyyn. Myös myrskyt lisäävät merkittävästi henkilöriskin mahdollisuutta, koska verkon korjauksen yhteydessä joudutaan liikkumaan ja työskentelemään vaativissa olosuhteissa.

Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintastrategian tavoitteiden saavuttamista. Merkittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat vesitilanne, tuulivoiman vaihtelu, lämpötila, päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinta, sekä valtioiden välinen sähkön vienti- ja tuontitilanne. Yhtiö suojautuu sähkön hintariskejä vastaan tekemällä sähköjohdannaissopimuksia sekä myynnin, että hankinnan osalta. Suojaustoimintaa varten konserniyhtiöt noudattavat hyväksyttyjä vähittäismyynnin ja sähkön tuotannon riskienhallintapolitiikkaa, jonka toteutumista valvotaan systemaattisesti.

Konsernin korolliset velat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa merkittävällä tavalla konsernin tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla. Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti merkittävä osa vieraan pääoman ehtoisista lainoista on suojattu koronvaihtosopimuksilla, tai kiinteillä korkosopimuksilla.

Yhtiöllä on 20,26 %:n omistusosuus Mankala-periaatteella toimivassa Kymppivoima Oy:ssä. Mankala- periaatteen mukaisesti yhtiöllä on oikeus osakesarjakohtaisesti yhtiön tuottamaan sähköön. Yhtiö vastaa osakesarjakohtaisesti yhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Rahoituskustannuksiin vaikuttavat myös Kymppivoima Oy:n tekemät korkojohdannaissopimukset.

Yhtiö varautuu vahinkoriskeihin tavanomaisten omaisuus- ja vastuuvakuutusten avulla.

Suur-Savon Sähkö -konsernin henkilöstö on toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Työterveyttä ja -turvallisuutta vaarantavat riskitekijät ovat lähinnä henkiseen kuormitukseen ja jaksamiseen liittyviä riskejä. Henkisen työkyvyn tukemisen näkökulmasta tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa on keskeistä.

Vastuullisen työnantajan vastuu henkilöstöstä ulottuu myös palveluntarjoajien organisaatioihin ja kumppaneille tehdään säännöllisesti työterveys-/turvallisuusauditointeja ja kumppaneiden henkilöstön työterveys- ja turvallisuushavainnot muodostavat valtaosan konsernin vuosittaisista havainnoista.

Vuoden 2017 alussa astui voimaan uusi eläkelaki, joka nosti eläkeikiä. Työurien jatkaminen loppupäästä haastaa organisaatiot tukemaan työkykyä uudella tavalla. Vuonna 2018 käynnistettiin ikäjohtamisohjelman pilottiryhmä, jossa on osa konsernin viisikymmentä vuotta täyttäneistä henkilöistä. Ikäjohtamisryhmässä etsitään yksilöllisiä työkykyä turvaavia ja vahvistavia toimintamalleja. Toimintamallin käyttöä laajennettiin vuoden 2019 aikana, ja edelleen kehitetään vuonna 2020.

Konsernissa toimii henkilöstötoimikunta, joka on työnantajan ja työntekijöiden edustajien välinen foorumi, jossa toteutetaan vuorovaikutusta ja informointia kaksisuuntaisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä.


Henkilöstöä koskevat tiedot

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella:

  2019 2018 2017
Emoyhtiö 27 32 64
Konserni 92 109 106

Tilikauden palkat ja palkkiot milj. euroa:

  2019 2018 2017
Emoyhtiö 2,19 2,21 3,43
Konserni 5,17 5,72 5,22

Tilikauden aikana maksetut rahapalkat olivat emoyhtiössä 2,2 milj. euroa (2,3 milj. euroa 2018) ja konsernissa 5,3 milj. euroa (6,0 milj. euroa 2018).


Suur-Savon Sähkö Oy:n palveluksessa oli vakinaisesti vuoden 2019 alussa 27 henkilöä ja konsernissa vastaavasti 97 henkilöä. Vuoden lopussa vastaava henkilömäärä oli emoyhtiössä 26 ja konsernissa 81. Näistä osa-aikatyötä tekeviä oli emoyhtiössä 0 ja konsernissa 2 henkilöä. Kesäharjoittelijoita oli emoyhtiössä 1 henkilö ja konsernissa 36 henkilöä. Eläkkeelle siirtyi emoyhtiössä 0 henkilöä ja konsernissa 1 henkilö. Henkilöstön keskimääräinen luku on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Vuonna 2019 oli käytössä kaikissa konserniin kuuluvissa yhtiöissä ja yksiköissä tulospalkkiojärjestelmä, joka perustui konsernin toiminnallisiin tavoitteisiin.




Yhteiskuntavastuu ja ympäristö

Ympäristökulut ja aktivoidut ympäristömenot on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa.


Konsernissa on laadittu erityinen vastuullisuusohjelma, jossa on tarkasteltu yritysvastuuta eri näkökulmista ja asetettu tavoitteita yritysvastuun kehittämisessä. Yritysvastuu- ja ympäristötiedot julkaistaan kevään 2020 aikana osana vuosikertomusta yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.sssoy.fi. Suur-Savon Sähkö raportoi ensimmäistä kertaa vuoden 2019 tiedot Global Reporting Initiativen (GRI) raportointiohjeiston mukaisesti. Vuoden 2019 raportoinnissa viittaamme GRI Standardin vuoden 2016 raportointiohjeistukseen (GRI-Referenced). Raportoidut aihealueet on valittu sen mukaisesti, mikä on ollut niiden olennaisuus Suur-Savon Sähkön liiketoiminnalle.


Hallituksen ehdotus voittovarojen käyttämisestä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 27.630.491,79 euroa, josta tilikauden voitto on 8.579.106,54 euroa.


Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään:


- osinkona jaetaan 110,00 euroa/osake, yhteensä 8 285 640,00 euroa
- jätetään omaan pääomaan  19 344 851,78 euroa
  27 630 491,78 euroa


 

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.


Yhtiön osakkeet

Emoyhtiössä on 77 708 nimellisarvotonta osaketta sekä yksi osakelaji; kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Maksimi äänimäärä on 10 % yhtiökokouksessa edustetuista äänistä. Emoyhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei ole äänioikeutta. Osakkeita koskee yhtiöjärjestyksen 13 §:n lunastuslauseke ja 14 §:n osakkeiden lunastusvelvollisuus.


Omat osakkeet

Yhtiöllä oli tilikauden lopussa hallussaan 2 384 hankittuja ja lunastettuja omia osakeitaan. Omien osakkeiden osuus osakepääomasta on 3,1 %. Omien osakkeiden hankinnalla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.


Yhtiö ei käyttänyt tilikauden aikana yhtiöjärjestyksen 13 §:n mukaista lunastusoikeuttaan.




Hallinnointiperiaatteet

Suur-Savon Sähkö Oy noudattaa listaamattomalle yhtiölle soveltuvin osin Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Suur-Savon Sähkö Oy:n hallinnointikoodi sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ylläpidetään yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.sssoy.fi kohdassa Yritys – Hallinto ja johtaminen.


Tietoja yhtiön organisaatiosta, johdosta ja tilintarkastajista

Yhtiön osakeomistus kertomusvuoden lopussa oli omistajaryhmittäin:

Omistaja
ryhmä
Omistajien
määrä
Osakkeiden
määrä
%
pääomasta
Kunnat 18 46 468 59,80
Seurakunnat 3 3 980 5,12
Muut yhteisöt ja yritykset 19 20 448 26,37
Yksityiset 336 4 388 5,65
Yhteensä 376 75 324 96,93
Yhtiön hallussa   2 384 3,07
Yhteensä   77 708 100,0

 

Varsinainen yhtiökokous 17.4.2019 yhtyi hallituksen esitykseen voiton käytöstä ja päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa tilivuodelta 2018 osinkoina 90 euroa osakkeelta, yhteensä 6.779.160,00 euroa.


Yhtiökokous valitsi uudeksi hallintoneuvoston jäseneksi Seppo Hujasen. Erovuorossa olevista jäsenistä; Jarkko Fågel, Heidi Honkanen, Heli Laamanen, Jari Liukkonen, Olli Luukkonen, Timo Pasonen, Tapio Paunonen ja Armi Salo-Oksa valittiin uudelleen hallintoneuvoston jäseniksi. Valittujen hallintoneuvoston jäsenten toimikausi kestää vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan 6.6.2019 puheenjohtajaksi Jukka Ollikaisen ja varapuheenjohtajaksi Lasse Partasen. Hallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi; Sakari Ainali, Janne Laine ja Tapio Paunonen. Hallintoneuvosto valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Matti Kunnaksen ja varapuheenjohtajaksi Tiina Snickerin.


Yhtiön hallintoneuvostoon kuuluivat kertomusvuoden päättyessä (suluissa erovuosi):

Jukka Ollikainen, puheenjohtaja, kunnanjohtaja, Mäntyharju (2021)
Lasse Partanen, varapuheenjohtaja, maanviljelijä, Sulkava (2021)
Jarkko Fågel, yrittäjä, Hartola (2022)
Juha Hiekkanen, yrittäjä, Toivakka (2021)
Heidi Honkanen, maatalousyrittäjä, Hirvensalmi (2022)
Seppo Hujanen, tukipalvelukoordinaattori (2022)
Risto Huuhka, konduktööri, Pieksämäki (2020)
Petra Huupponen, metsänhoitaja, Rantasalmi (2021)
Marja Kauppi, fysioterapeutti, Mikkeli (2020)
Anja Kauppinen, talouspäällikkö, Hankasalmi (2021)
Tuomo Kärnä, insinööri. Luhanka (2020)
Heli Laamanen, maatalousyrittäjä, Savonlinna (2022)
Pekka Laitinen, maa- ja metsätalousyrittäjä, Savonlinna (2021)
Jari Liukkonen, maaseutuyrittäjä, Pertunmaa (2022)
Timo Loikkanen, yrittäjä, Enonkoski (2020)
Olli Luukkonen, metsätalousinsinööri, Puumala (2022)
Jaakko Mattila, taksiyrittäjä, Juva (2021)
Tapani Nykänen, maatalousyrittäjä, Savonlinna (2020)
Matti-Pekka Parkkinen, autoilija, Savonlinna (2020)
Timo Pasonen, yrittäjä, Juva (2022)
Timo Pulkkinen, työpäällikkö, Savonlinna (2021)
Minna Pöntinen, tradenomi, Mikkeli (2020)
Armi Salo-Oksa, yrittäjä, Mikkeli (2022)
Arto Seppälä, kunnallisneuvos, Mikkeli (2021)
Eero Sistonen, toiminnanjohtaja, Rantasalmi (2020)
Keijo Suomalainen, verkostoasentaja, Joutsa (2021)
Jaana Vartiainen, lastentarhanopettaja, Mikkeli (2021)
Ari Yli-Teevahainen, yrittäjä, Heinola (2021)


Yhtiön hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden päättyessä (erovuorovuosi):

Matti Kunnas, puheenjohtaja, laamanni, Mikkeli (2020)
Tiina Snicker, varapuheenjohtaja, talouspäällikkö, Mikkeli (2020)
Sakari Ainali, musiikinopettaja, Toivakka (2021)
Janne Laine, kaupunginjohtaja, Savonlinna (2021)
Tapio Paunonen, myymäläpäällikkö, Juva (2021)
Heikki Pärnänen, agrologi, Savonlinna (2020)

Varsinaisen yhtiökokouksen 17.4.2018 valitsemat tilintarkastajat ovat:

Juho Himanen, KHT, Mikkeli
Jukka Lievonen, KHT, Savonlinna
Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana Antti Kääriäinen, KHT, JHT, Oulu

Varatilintarkastajat:

Harri Jylhä, KHT, Savonlinna
Arto Saarinen, KHT, Jyväskylä



Järvi-Suomen Energia Oy

Järvi-Suomen Energia Oy toimii osana Suur-Savon Sähkö -konsernia. Yhtiön omistaa Suur-Savon Sähkö Oy. Järvi-Suomen Energia Oy harjoittaa emoyhtiöltä vuokraamissaan verkoissa alue- ja jakeluverkkotoimintaa ja toimii näiden verkkojen verkonhaltijana omalla vastuualueellaan.

Liikevaihto oli 118,6 milj. euroa, joka oli edelliseen vuoteen nähden 18,4 milj. euroa suurempi. Siirron liikevaihto kasvoi 5,9 milj. euroa, johtuen heinäkuun alussa toteutetusta siirtohintojen korotuksesta. Verkostoinvestointeja valmistui budjetin mukaisesti 47,3 milj. euroa. Jakelualueen pienenevän väestömäärän ja kasvavan pientuotannon takia liikevaihdon kasvua siirtovolyymin kautta ei ole näköpiirissä.

Sähkömarkkinalain toimitusvarmuustavoitteiden perusteella lain ensimmäinen välitavoite edellyttää, että vuoden 2019 loppuun mennessä 50 prosentilla vakituisista asiakkaista ei ylity taajamissa 6 tunnin häiriöaika tai haja-asutusalueella 36 tuntia. Tällä hetkellä lain edellyttämä välitavoite täyttyy vakituisilla asiakkailla.

Sähköhäiriöiden määrä oli pidemmän ajan keskiarvoa suurempi, SAIDI 13,9
tuntia/asiakas (vuonna 2018 4,4 tuntia). Huomattava häiriöajan pidentyminen johtui tammikuussa ja joulukuussa sataneesta raskaasta lumesta, joka taivutti puita linjojen päälle, josta aiheutui runsaasti keskeytyksiä.

Lumikuormista ja vakiokorvaukista aiheutui yhteensä 6,8 milj. euron kustannukset. Muun ajan vuotta säät olivat suotuisat jakelun kannalta, joten tulosvaikutus jäi alle budjetin vain hieman vajaa 3 milj. euroa.

Tilinpäätökseen on kirjattu 17,5 milj. euron konserniavustus emoyhtiölle.

Vakituisen henkilökunnan määrä oli tilikauden lopussa 15.

Hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden päättyessä:

Jaakko Hänninen, puheenjohtaja, pitäjäneuvos, Juva
Osmo Anttalainen, varapuheenjohtaja, teknologiajohtaja, Mikkeli
Juha Korpijärvi, hallituksen jäsen, yliopettaja, Mikkeli

Hallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa.

Tilintarkastajina toimivat:

Tilintarkastus Inkeröinen & Himanen Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Juho Himanen, KHT ja KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana Antti Kääriäinen, KHT, JHT.


Lumme Energia Oy

Lumme Energia Oy toimii osana Suur-Savon Sähkö –konsernia. Yhtiö on 1.4.2019 alkaen täysin Suur-Savon Sähkö Oy:n omistama, jolloin Etelä-Savon Energia Oy luopui omistuksestaan tehdyllä yrityskaupalla. Lumme Energia Oy:n toimialana on energian tuotanto, hankinta ja myynti, tähän liittyvä palvelu- ja muu liiketoiminta, energian tuottamiseen ja käyttöön liittyvät järjestelmät sekä konsultaatio. Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. Yhtiö on rekisteröity kaupparekisteriin 27.6.2017 ja varsinainen liiketoiminta on käynnistynyt 1.9.2017.


Sähkön vähittäismarkkinatilanne jatkui vuonna 2019 tavanomaisena. Asiakassopimusten määrä jatkoi kasvuaan. Toimitusvelvollisella myyntialueella asiakasmäärä pysyi ennallaan. Lumme Energiassa vuosi 2019 oli voimakkaan kehittämisen aikaa. Yhtiö osti enemmistöosuuden Solarigo-konsernista, joka rakentaa ja myy palvelu teollisen mittakaavan aurinkovoimaloita yrityksille. Lumme Energian liiketoimintamallia ja organisaatiota muutettiin vastaamaan myyntiyhtiön tarpeita ja tämän vuoksi verkkojen palveluliiketoiminta myytiin kesällä 2019 Elenia Palvelut Oy:lle.

Vakituisen henkilökunnan määrä oli tilikauden lopussa 27 henkilöä (46 henkilöä 2018).

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Tapo Lehtoranta. Tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana Antti Kääriäinen KHT, JHT.

Hallitukseen kuuluivat 31.3.2019 saakka

Markus Tykkyläinen, hallituksen puheenjohtaja
Erkki Karppanen, hallituksen jäsen
Mikael Venäläinen, hallituksen jäsen

1.4.2019 alkaen ja kertomusvuoden päättyessä yhtiön hallitus oli:

Markus Tykkyläinen, hallituksen puheenjohtaja
Tapo Lehtoranta, hallituksen jäsen
Mikael Venäläinen, hallituksen jäsen

Hallituksen varajäseninä toimivat 31.3.2019 asti:

Eija Simonen-Riikonen ja Jukka Eestilä.

1.4.2019 alkaen ja kertomusvuoden päättyessä (31.12.), hallituksen varajäsenenä toimi:

Eija Simonen-Riikonen

Hallitus kokoontui vuoden aikana 15 kertaa.

 

Solarigo Systems Oy

Solarigo konserniin kuuluu emoyhtiö Solarigo Systems Oy, tytäryhtiöt Solarigo Oy ja Nurmon Aurinko Oy. Solarigo Systems Oy:n enemmistöomistaja on 50,15 % omistusosuudella Lumme Energia Oy, joka toimii osana Suur-Savon Sähkö –konsernia. Solarigo Systems Oy:n toimialana on uusiutuvan energian tuotanto, hankinta ja myynti, tähän liittyvä palvelu- ja muu liiketoiminta, energian tuottamiseen ja käyttöön liittyvät järjestelmät sekä konsultaatio. Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. Yhtiö on rekisteröity kaupparekisteriin 5.8.2015 ja varsinainen liiketoiminta on käynnistynyt loppuvuodesta 2015.

Solarigo Systems Oy:n pääliiketoimintana on aurinkosähköjärjestelmien toimittaminen asiakkailleen ja tytäryhtiö Solarigo Oy:lle pitkäaikaisia aurinkosähkösopimuksia varten. Tilikaudella yrityksen liiketoiminnan kasvu jatkui myönteisenä, erityisesti Solarigo Oy:lle toimitettujen voimaloiden määrä kasvoi merkittävästi edellisvuodesta. Tytäryhtiö Nurmon Aurinko Oy:n toimesta toteutettu Työ- ja elinkeinoministeriön tukema Atrian Aurinko -energiakärkihanke saatiin päätökseen loppuvuodesta 2019.

Yhtiö arvioi konsernin liikevaihdon kasvavan vuonna 2020 tilikauteen 2019 verrattuna. Yleinen taloudellinen kehitys vaikuttaa kuitenkin asiakkaiden investointipäätöksiin ja mikäli talousnäkymät ovat kääntymässä nousukaudesta hitaamman kasvun uralle, voi asiakastilausten määrän kasvu olla hitaampaa.

Solarigo Systems Oy:n liikevaihto oli 3,2 milj. euroa (2,4 milj. euroa 2018) ja taseen loppusumma 7,0 milj. euroa (2,3 milj. euroa 2018).

Vakituisen henkilökunnan määrä oli tilikauden lopussa 12 henkilöä (8 henkilöä 2018).

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Antti Koskelainen. Tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana Antti Kääriäinen KHT, JHT.

Hallitukseen kuuluivat 13.6.2019 saakka

Jukka Juola, hallituksen puheenjohtaja
Jukka Muilu, hallituksen jäsen
Pekka Härkönen, hallituksen jäsen

13.6.2019 alkaen ja kertomusvuoden päättyessä (31.12.) yhtiön hallitus oli:

Markus Tykkyläinen, hallituksen puheenjohtaja
Tapo Lehtoranta, hallituksen jäsen
Mikael Venäläinen, hallituksen jäsen
Jukka Juola, hallituksen jäsen
Jukka Muilu, hallituksen jäsen

Hallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa.


Kerienergia Oy

Suur-Savon Sähkö Oy omistaa 67,0 % Kerienergia Oy:n osakkeista ja loput 33,0 % omistaa Sahakuutio Oy. Osakkeiden omistuksessa ei ole tapahtunut muutoksia tilikaudella, tai sen päättymisen jälkeen.


Yhtiö tuottaa omistajilleen lämpöenergiaa omakustannushintaan Sahakuutio Oy:n kuivaamoille ja Suur-Savon Sähkö Oy:n Kerimäen keskustaajaman kaukolämpöasiakkaille.

Tilikauden 2018 liikevaihto oli 0,6 M€ (0,5 M€ 2018) ja tilikauden tulos 27,81 euroa (40,32 euroa 2018).
Liiketoiminta on kehittynyt suunnitellusti tilikauden päättymisen jälkeen. Tulevalla tilikaudella ei liiketoiminnassa ole odotettavissa olennaisia muutoksia. Vuoden 2020 tuloksen oletetaan olevan noin vuoden 2019 tuloksen mukainen. Yhtiön palveluksessa ei ole ollut henkilökuntaa.

Yhtiön hallituksessa toimivat Heikki Tirkkonen puheenjohtajana, sekä jäseninä Mika Laine ja Jari Suomalainen. Toimitusjohtajana toimii Harri Karhu.


 


Sivun alkuun