Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta

Konsernin tavoitteena on vähentää energiantuotannossa syntyviä päästöjä.

Vuoden 2019 sähkön tuotanto omistamissamme sähköntuotanto-osuuksissa oli 85 prosenttisesti hiilineutraalia. Lempeä kaukolämmön tuotanto oli 79 prosenttisesti hiilineutraalia.

Sähkön tuotannossa luovumme määrätietoisesti kivihiileen pohjautuvasta tuotannosta ja investoimme uusiutuvaan energiantuotantoon. Viimeisimpänä merkittävänä päätöksenä on ollut osallistuminen Etelä-Pohjanmaan Voiman (EPV) tuulivoimahankkeeseen Teuvalla. Kyseessä on 21 tuulivoimalaitoksen tuulivoimapuiston, joka valmistuu arvioin mukaan vuonna 2022. Osallistumme hankkeeseen osakkuusyhtiö Kymppivoiman kautta, joka taasen on Etelä-Pohjanmaan Voiman yksi omistajista. Suur-Savon Sähkön osuus on energiamäärältään 12 240 MWh vuosituotantona, joka vastaa liki viidensadan sähkölämmitteisen pientalon vuosikulutusta.

Lempeä kaukolämmön päästöt

	2016	2017	2018	2019
CO2 -päästöt (t)	25 097	25 688	27 150	29 367
CO2 -ominaispäästöt (gCO2/kWh)	81	84	89	98
SOx -päästöt polttoöljystä (t)	13,6	9,5	5,1	1,1
SOx -päästöt (t)				16,1
NOx -päästöt (t)				77,9

 

CO₂ -päästöjen nousu johtuu Savonlinnan Pääskylahden voimalaitoksen lisääntyneestä turpeen käytöstä. Polttoöljyn käyttö on vähentynyt viime vuosina ja kaikki käyttämämme öljy on kevyttä polttoöljyä. Raskaan polttoöljyn käytöstä on luovuttu kokonaan mikä vähentää SOx -päästöjä. Puumalan hybridilämpölaitosinvestointi vähentää CO2 -päästöjä noin 600 tonnia vuodessa.

Ympäristövahingot

Ympäristövahinkoja on seurattu yhtiössä vuodesta 2015 alkaen. Vahingot ovat pääasiassa erilaisten muuntajien öljyvuotoja. Öljyvalumat ovat aina riski ympäristölle. Pienetkin valumat raportoidaan ja kaikki korjataan ja puhdistetaan aina alkuperäistä tilannetta vastaavaksi. Se on tärkeää, mutta myös kallista, sillä työ tehdään erityisen huolella ja tarkan valvonnan alla.

Öljyvalumien aiheuttamia ympäristöriskejä pienennetään investoimalla sähköasemien muuntaja-altaisiin liitettävillä öljynerotuskaivoilla. Sähköasemien uudistusten yhteydessä muuntaja-altaat varustetaan öljynerotuskaivoilla, jolloin muuntajista mahdollisesti valunut öljy ei altaan tyhjennyksen yhteydessä vahingossakaan joudu luontoon vaan saadaan tarkasti talteen. Kesällä 2019 valmistunut Lapaskankaan sähköasema on hyvä esimerkki nykyaikaisesta tekniikasta ja investoinneista ympäristön hyväksi. Sähköaseman rakentamisen yhteydessä tehtiin muuntajille yhteinen öljynerotuskaivo.

Järvi-Suomen Energian alueella on noin 50 kytkin- ja sähköasemaa ja öljynerotuskaivot on rakennettu jo 12 sähköasemalle.

Ympäristövahinkojen määrä korreloi voimakkaasti sekä rakentamisen toimeliaisuuteen että ukkosiin. Pylväsmuuntamon korvaavat puistomuuntamot ja sähköasemilla tehdyt öljynerotinkaivoinvestoinnit pitkässä juoksussa vähentävät vahinkojen määrää.

 

 

---

 

Toimenpiteet, tavoitteet ja mittarit

Uusien energiantuotantomuotojen hyödyntäminen kaukolämmössä

Tavoitteena on kehittää aurinkoenergiaan ja lämpöpumpputekniikkaan perustuvaa kaukolämmöntuotantoa. Kehittää hybridituotantoa – tuotantoa, joka koostuu useasta erityyppisestä ja -tehoisesta energianlähteestä.

Ensimmäisenä askeleena valmistui syksyllä 2019 Puumalaan uutta teknologiaa hyödyntävä lämpölaitos. Se tuottaa energian kaukolämpöverkkoon kokonaan hiilivapaasti aurinkolämpökeräin-lämpöpumppu -hybridijärjestelmän avulla. Laitoksen näkyvin osa on 400 neliömetrin suuruinen aurinkokeräinkenttä ja järjestelmän sydän on erikoislämpöpumppu, joka jalostaa ilmasta kerätyn lämmön kaukolämpöverkkoon sopivaksi.

Laitoksessa tuotetusta energiasta 25 prosenttia tulee aurinkokeräinkentästä, loput 75 prosenttia kerätään lämpöpumpun avulla ilmasta. Lämpölaitos vähentää öljyn käyttöä 30 000 litraa ja hiilidioksidipäästöjä 515 000 kiloa vuodessa, mikä vastaa noin 260 henkilöauton vuotuisia päästöjä.

Puumalan pilottikohteen kokemukset tullaan hyödyntämään konkreettisina toimenpiteinä myös muissa kaukolämpöverkoissa. Uuden lämmöntuotannon teknologian uskotaan olevan ratkaisu tulevaisuuden kaukolämmöntuotantoon.

Mittarit Puumalan hankkeen osalta:

• Päästöt - korvataan hakkeen ja öljyn käyttöä energiamäärä 1 000 MWh (aurinko- ja ilmalämpöenergiantuotanto)
• CO₂-päästöt -75 tCO₂ (fossiili) ja -440 tCO₂ (bio)

Energiatehokkuus

Tavoitteena on kehittää tuotantolaitosten energiatehokkuutta. Toimia tehdään oman sähkön ja lämmön tuotannossa sekä lämmön jakelussa. Olemme mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa, jonka sopimuskausi on 2017-2025. Suomessa vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet.

Optimoimme tuotantolaitosten ja kaukolämpöverkostojen käyttöä. Uudistamme Vaajakosken vesivoimalaitosta, saneeraamme ja uudistamme koneistoa. Teemme savukaasupesuri-investoinnit Kerimäelle ja Juvalle. Lisäksi toteutimme vuonna 2019 osana energiatehokkuuden parantamista suuryrityksille pakollisen energiakatselmuksen, johon liittyen kohdekatselmus tehtiin Juvan kaukolämpötoiminnasta.

Mittarit, joiden välitavoitteena on vuoden 2020 loppu:

• Vesivoiman tuotannon hyötysuhteen tehostaminen, 1 %
• Kaukolämmön tuotanto, sähkön kulutuksen säästötavoite MWh 2 %
• Kaukolämmön tuotannon hyötysuhteen parantaminen 2 %

Ympäristöpolitiikka

Tavoitteena on määritellä ja ottaa käyttöön ympäristöpolitiikka.

Ympäristöpolitiikassa määritämme ympäristönäkökohdat ja periaatteet, joita noudatamme niin omassa toiminnassamme kuin asiakkaille tuottamissamme palveluissakin. Lisäksi määritämme ympäristötavoitteet, joiden toteutumista seurataan osana vastuullisuustyötämme.

Mittarit:

• Valmis ympäristöpolitiikka.
• Ympäristötavoitteet määritetty.
• Viestintäsuunnitelma valmis.
• Henkilöstön ja kumppaneiden perehdytys ympäristöpolitiikkaan.